Maankuulut Joutsan Hiihdot järjestettiin Joutsenlammella 1974–1991. Kuva todennäköisesti Junnuhiihdoista 1980-luvun alkupuolelta.
Marko Nikkasen arkistot
Juttu on julkaistu alunperin 7.11.2012 Joutsan Seudussa numero 45.
1970- ja 1980-luvut olivat Joutsenlammen kulta-aikaa. Mikään ei näyttänyt pysäyttävän korpihotellin menestyskulkua. Siitä, millaista elämä noihin aikoihin hotellilla oli, kertoi Joutsan Seudulle Joutsenlammen johtajana vuosina 1985–1989 toiminut Juhani Eskelinen.
– Hotellibisneksen kannalta aika oli hyvää. Asiakaskunta oli monipuolinen. Vapaa-ajan asukkaita vieraili talvisin ja kesäisin. Lisäksi Joutsenlampi oli erittäin suosittu firmojen ja järjestöjen kokouspaikka. Tuohon aikaan kilpailu hotelliasiakkaista ei ollut niin mahdotonta kuin nykyisin, hän muistelee.
Joutsenlammen käyttöaste pyöri tuolloin lähellä 60 prosenttia. Käytännössä tuo tarkoitti noin sataa majoittujaa per päivä. Sesonkien aikaan hotelli oli aina täynnä. Henkilökuntaa oli lähes puolen sataa.
Noihin aikoihin Joutsenlammen kylpylä oli erillinen yhtiö. Uimahallin ohella palveluihin lukeutuivat muun muassa fysikaaliset hoidot.
Kylpylä toi hotellille jatkuvaa peruskäyttöä, noin 20–25 vierasta koko ajan. Heitä olivat esimerkiksi veteraanit ja Kelan kuntoutettava.
Ulkomailta vieraita tuli myös, esimerkiksi Keski-Euroopasta. Eskelisen mieleen on jäänyt parin vuoden ajanjakso, jolloin Neuvostoliitosta kävi säännöllisesti isoja bussiryhmiä.
– Matkat olivat hyvin kontrolloituja ja niillä oli politrukit mukana. Osallistujat olivat yleensä palkittuja työn sankareita, muistelee Eskelinen.
Nykyisin Juhani Eskelinen johtaa suksivalmistaja Peltosta Heinolassa. Ennen Joutsenlammen vuosia hän toimi toimi Rantasipin pääkonttorilla markkinointitehtävissä. Joutsenlammen vuosien jälkeen hän siirtyi puolestaan hotelliketjun markkinointipäälliköksi.
Eskelisen aikakauteen Joutsenlammella osui yksi ravintolabisneksen murroksista Suomessa. Tuolloin nimittäin vietiin läpi palkkausjärjestelmän muutos, johon oleellisena liittyi myös ravintolahenkilökunnan toimenkuvien muutokset. Ennen muutosta henkilökunnan toimenkuvat olivat hyvin spesifit ja niitä oli pakko laajentaa.
– Muutos saatiin läpiviedyksi Joutsenlammella ja lopulta näin tapahtui kaikkialla Suomessa, Eskelinen kertaa.
Ennen Eskelisen johtajakautta Joutsenlammella oli tehty investointipäätös, jonka turvin paikalle rakennettiin lasten huvipuisto Sipimaa. Lastenpuistoja ja huvimaailmoja alkoi nousta paljon muuallekin Suomeen.
– Sipimaa oli totaalinen virheinvestointi. Sipimaata markkinoitiin paljon, mutta auki sitä pidettiin lopulta vain pari kesää.
1980-luvun kääntyessä kohti loppuaan syntyi Suomeen toinen toistaan mahtavampia uusia hotelleja ja osaa vanhoista laajennettiin. Joutsenlammen kasvun vuodet olivat kuitenkin ohi, eikä huomattavia investointipäätöksiä hotellin uudistamiseksi tai laajentamiseksi uskallettu tehdä.
– Joutsenlampi olisi vaatinut aivan hirveän suuret investoinnit. Ennen kaikkea paikan olisi pitänyt olla lähempänä isompaa populaa, kuten vaikkapa Aulanko Hämeenlinnassa tai Laajavuori Jyväskylässä. Myös seutukunnan vetovoiman olisi pitänyt olla vielä suurempi, pohtii Juhani Eskelinen.
Siirryttyään sittemmin pois Rantasipin palveluksesta, seurasi Eskelinen Joutsenlammen kohtaloa vapaa-ajan asukkaana, sillä kesäasunto sijaitsi aivan lähellä. Monesti hän vieraili paikalla myös asiakkaana.
1990-luvun laman jälkeen hotellin alamäki oli jyrkkä. Yhtä-äkkiä Joutsenlampi oli jäänyt totaalisesti alan kelkasta. Hotelli riutui vuosia, kunnes syksyllä 2011 Rantasipi teki päätöksen lopettamisesta.
– Muutos oli raju. Paikan hiljenemisen näki ja aisti, Eskelinen sanoo.
Rantasipi-ketjun historiaan Joutsenlampi piirtyi kuitenkin lähtemättömästi. Kulta-aikoinaan korpihotelli oli osa muun muassa Ruuponsaaren, Summassaaren ja Laajavuoren muodostamaa silloin edistyksellistä ja ympäri maan tunnettua ketjua. Tunnettavuutta säteili myös sijaintipitäjälleen Joutsalle.
– Rantasipin alkuperäinen idea oli hotelli järven rannalla hieman syrjässä. Nykyisin hotellityypit ovat aikalailla toisenlaisia.
Mutta mikä on pitkänlinjan hotellibisneksen ja liike-elämän asiantuntijan arvio Joutsenlammen mahdollisuuksista tulevaisuudessa?
– Maa-alue itsessään on arvokas, mutta rakennukset ovat melkoisen vaikea yhtälö, esimerkiksi energiankulutus on valtava. Saneerattavaa tai uudisrakentamisen tarvetta on paljon, joten kynnys on erittäin korkea, näkee Juhani Eskelinen.
Joutsenlampea on joissain yhteyksissä väläytelty sopivaksi perheyrityksen ylläpitämäksi hotelliksi. Tähän Eskelinen ei kuitenkaan edellä mainittujen syiden vuoksi usko. Vastaavia paikkoja havitelleiden venäläisten ostointo on sekin laantunut.
Ratkaisuksi Eskelinen näkee kokonaan toisen käyttötarkoituksen tai sitten maa-alueen hyödyntämisen muulla tavoin.
Nykyisin suksibisneksessä vaikuttava Juhani Eskelinen tuntee Joutsenlammen historian. Hotellin kulta-aikaa olivat 1970- ja 1980-luvut, mutta 1990-luku toi ison muutoksen.
Jukka Huikko
Rovaniemellä SOL:n palveluksessa nykyisin palvelujohtajana toimiva Niko Simonen oli yksi Joutsenlammen viimeisten toimintavuosien työntekijöistä. Hän toimi ravintolapäällikkönä vuosina 2004–2007. Tälle ajanjaksolle mahtui ensimmäinen niin sanottu ”kesähotellikesä”, kun hotelli suljettiin talveksi 2007.
Ennen Joutsenlampea Simonen oli ollut Restelillä töissä Kuopiossa, Jyväskylässä ja Kuusamossa. Joutsenlammella hän ei ollut koskaan aiemmin käynyt ja heti ensimmäinen työilta muodostui mieleenpainuvaksi.
– Paikka oli aivan täyteen myyty. Alakerrassa soitti silloin Jani Wickholm. Iltavuorossa oli siten täysi härdelli päällä, mistä sitten hommaa lähdettiin eteenpäin viemään, naurahtaa Simonen.
Toinen hieman vastaava kokemus oli Matti Nykäsen keikka, joka veti sekin Joutsenlammen ääriään myöten täyteen. Simosen mukaan Joutsenlampi oli vielä tuolloin selkeä kokoontumispaikka, joka veti kävijöitä naapuripitäjistä ja mökkiläisistä. Myös Joutiaisen väki oli tärkeää asiakaskuntaa.
Mutta enteet hotellin tulevaisuudesta olivat jo tuolloin nähtävissä. Kesäisin väkeä riitti, mutta talvet tahtoivat olla hiljaisia.
– 1990-luvun laman jälkeen hotellille jäi haasteita. Toki kaikkien tiedossa oli, että samaan malliin ei voi jatkua, ja jälkeenpäin ajateltuna tämä on vahvistunut. Ympäröivän yhteisön kannalta Joutsenlammen tulevaisuuteen herättiin ehkä liian myöhään. Lopettaminen oli varmasti iso juttu työntekijöille ja asiakkaille, arvelee Simonen.
Vuosista Joutsassa ja Joutsenlammella jäi kuitenkin hyvät muistot ja hyvä mieli Niko Simoselle. Muun muassa kolmannen sektorin eri yhteisöt olivat aktiivisia toimijoita.
– Työntekijöiden kanssa olen pitänyt Joutsan vuosien jälkeen yhteyttä. Toivotaan, että Joutsenlammen alueelle tulisi jotakin elämää, sanoo Simonen.
Jukka Huikko