Kunnilla ja seurakunnilla on yksi yhteinen iso ongelma yleisesti vaivaavan heikon taloustilanteen lisäksi, nimittäin kiinteistöt. Tämän päivän tarpeisiin ja henkilöstömitoituksiin rakennuksia ja tiloja on aivan liian paljon, ne ovat osin epäkäytännöllisiä, niissä on tavanomaisesti jo astetta suurempaa remonttitarvetta, ja myös laajaa peruskorjausta tarvitsevia tapauksia löytyy. Omistajan ahdistuksen täydentää alati kasvavat ”juoksevat” ylläpitokustannukset.
Luhangassa eletään mielenkiintoisia ja kuumottavia aikoja. Maanantaina päätettiin kunnanhallituksessa aloittaa nopealla aikataululla varmasti kouriintuntuva kunnan talouden ripeätahtinen tasapainottaminen ja isona askeleena alijäämäisen talouskehityksen tervehdyttämiseksi käynnistää saman tien koko kunnan henkilöstön kattavat YT-neuvottelut. Prosessi koskee noin 20 henkilöä.
Nyky-yhteiskunta ja -ihmiset ovat valveutuneita ympäristöasioissa. Tänä päivänä jätteet tulee tarkoin lajitella ja jatkokäsitellä asianmukaisesti. Enää ei saa jätteitä kärrätä metsään, kaivaa maahan tai heittää järveen, kuten joskus muinoin tavattiin tehdä. Tai ainakin jos ei sattumoisin ollut yleinen kaatopaikka sopivasti hollilla. – No, ei silloinkaan olisi niin välttämättä saanut tehdä, mutta tehtiin, koska ketään ei suuremmin kiinnostanut. Ajat ovat onneksi muuttuneet.
Joutsan kunnan tilinpäätösaineisto vuodelta 2023 oli esillä kunnanhallituksessa tämän viikon maanantaina. Nopealla vilkaisulla TP-kokonaisuus vaikutti vallitseviin vaikeisiin olosuhteisiin nähden jopa verrattain hyvältä: Joutsa olisi selvinnyt viime vuoden talouden ja hallinnon haasteista yleisesti ottaen ja pääosin ns. kuivin jaloin. Tuloskin alimmalla viivalla oli 200.000 € plussalla.
Kolmea Keski-Suomen hyvinvointialueeseen liittyvää esillä ollutta lukua – 1,3 miljardia euroa, 17 miljoonaa euroa ja 1,3 prosenttia – pyöritellessä tulee yhä enemmän vakuuttuneemmaksi, että vielä hetken lausuntovaiheessa oleva Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkouudistuksen ensimmäisen vaiheen esitys on monilta osin "sutta ja sekundaa”.
Kaavoitusteemalla etunenässä mentiin maanantaina Joutsan kunnanvaltuuston istunnossa. Kirkonkylän osayleiskaavasta tuli pilke silmäkulmaan, kun se vuonna 2017 kirjattiin kunnanhallituksen toimesta kaavoituskatsaukseen. Seuraavana vuonna käärittiin hihat ja nyt kuutisen vuotta myöhemmin saattoi valtuusto antaa tälle monissa liemissä pitkään ja huolella haudutetulle osayleiskaavalle siunauksensa.
Viime viikolla julkaisemamme uutinen Joutsenlammen hotellikiinteistön uudesta omistajasta on otettu Joutsan seudulla ilolla vastaan. Tammikuussa 2024 tehdystä kaupasta ovat uutisoineet JS-jutun jälkeen myös ainakin Yle, Keskisuomalainen ja Itä-Häme.
Hyvinvointialueet ovat ympäri maata karsimassa rajulla kädellä palveluverkkojaan. Esimerkiksi kiinteistöjen vuokrakuluja halutaan leikata merkittävissä määrin, joten lakkautettavien listalta löytyy runsaasti sote-asemia (terveysasemia), ja repertuaarissa on myös mm. alueellisen osastotoiminnan alasajoa.
LAKKAUTUSTEN ja yhdistymisten tiellä taas mennään. Tuomiokapituli ajaa Joutsan, Petäjäveden, Toivakan ja Hankasalmen seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä jo vuoden 2025 alussa Jyväskylän seurakuntaan. Vaikuttaa järkevältä ja vankat perusteet löytyvät. Joutsan srk tässä hyvänä esimerkkinä: kirkollisverotulot eivät riitä kulujen kattamiseen, puunmyyntituottojen varaan ei voi pitkään laskea, kiinteistöjen korjausvelka on paisunut mahdottomaksi hoitaa, henkilöstökustannusta on liikaa tulokertymään nähden.
KANSA on äänestänyt. Itsenäisen Suomen seuraava, järjestyksessään 13. tasavallan presidentti on kokoomuslainen Cai-Göran Alexander Stubb, 55. Hän peittosi toisen kierroksen tiukaksi äityneessä kisassa nyt jo kolmatta kertaa presidentiksi pyrkineen, tällä kertaa valitsijayhdistyksen ehdokkaan ja vihreiden tukeman Pekka Haaviston, 65.
NÄYTTÄÄ vahvasti siltä, että kestämättömään talouskriisiin ajautunut Pertunmaan kunta yhdistetään yhtenä palana Mäntyharjuun ja jää siis kokonaisuudessaan Etelä-Savoon.
Jos Joutsan ja Luhangan äänestäjien pillin mukaan tanssittaisiin, niin meneillään olevan presidentinvaalin toisella kierroksella nähtäisiin kokoomuksen Alexander Stubbin seurana valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn.
Joutsa, Hartola ja Mäntyharju ovat valmiita kuntarakennelain mukaiseen "erityiseen kuntajakoselvitykseen" syvään ja krooniseen taloudelliseen ahdinkoon ajautuneen Pertunmaan kanssa. Sen sijaan Heinola sanoo ei, eikä asialle oikein lämmetä myöskään Hirvensalmella.
PRESIDENTINVAALIN 2024 ennakkoäänestys alkaa tänään 17.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28.1. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa tällä ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä, niin kaksi eniten ääniä kerännyttä ehdokasta menee toiselle kierrokselle. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestys alkaa kotimaassa 31.1. ja toinen varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 11.2. Tällöin vaalin tulos vahvistetaan Ystävänpäivänä 14.2., jolloin virallisesti tiedämme, kuka on itsenäisen Suomen tasavallan uusi, järjestyksessään 13. presidentti.
Energiavirasto ennätti juuri ennen vuodenvaihdetta päättää ja tiedottaa sähkö- ja maakaasuverkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuuteen ja samalla jakeluverkon kehittämiseen tähtäävistä uusista valvontamenetelmistään.
Joutsan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.