Historioitsijoilta kysytään toisinaan, millä aikakaudella he eläisivät, jos voisivat valita. Tavallisin vastaus on: ”Mahdollisimman lähellä nykyaikaa.”
Alkuvuodesta minua pyydettiin kasaamaan Joutopäiville All stars -konsertti. Köpsä kun olen, niin suostuin saman tien. Jälkikäteen vähän kaduttikin, kun tiesin että keikka tulee olemaan taustajärjestelyiltään työläs ja kalenterini varsin tiukka jo muutenkin, mutta elämässä on palkitsevaa määritellä jonkinlaisia määränpäitä, joita kohden rimpuilla. Ja ovathan Joutopäivien kaltaiset kyläjuhlat yhteisöllisyyden kovaa ydintä.
Kännykkään tuli perheen WhatsApp-ryhmään viesti kuvan kera. Kuva oli Saimaalta. Siinä oli kaksi hyvin värikästä lintua istumassa veden äärellä. Viestissä luki: ”Isä hei, otin kävelyretkellä kuvan tällaisista linnuista. Mitä ne ovat?” Vastasin, että lintukirja on varastossa, haen sen sieltä ja katson, löytyisivätkö kuvan linnut sen sivuilta.
Yrittäjäjärjestöjen ja konsulttien mielestä kunta menestyy, kunhan virkakunta joustaa ja lupapäätökset syntyvät nopeasti. Kohtuullista onkin, että esimerkiksi rakennusluvan saa nopeammin kuin oikeuslaitoksen myllystä riita-asian, joka jauhautuu vuosia, vaikka lautamiesjärjellä päätellen ratkaisuun riittäisi päivä.
Jonna Keihäsniemi
Vastuuntuntoisena vanhempana pakinoitsijana olen tullut siihen tulokseen, että ennen kiihkeimmän lomakauden ja kuumimman kesän alkua, on suoranainen velvollisuuteni kiinnittää kaikkien vapaiden naisten huomio kotiseutuni ehdottomasti kiinnostavimpaan ilmiöön, nimittäin joutsalaisiin kesämiehiin.
Paikallislehti on aina ollut ajankohtaisten asioiden äärellä – niin myös toukokuussa 1974 kertoessaan, että on traktorin keväthuollon aika.
Kaapin raivaus eteni, kunnes vastaan tuli valokuvia. Yhdessä niistä poseerasi esikouluikäinen tenava, jolla oli punaiset hiukset ja virne pisamaisella naamalla. Kas minähän se siinä!
Kirjoittajalla yllään agraaripotkupyöräilyyn sopivat ajovarusteet eli kypärä, farkut ja Sievin kumisaappaat.
Eija Lavia
Kuten tunnettua, on Joutsa hyvin liikuntamyönteinen ja urheilullinen paikkakunta. Ei tarvita kummoisia selvännäkijän lahjoja asianlaidan toteamiseksi.
Tien päässä.
Olen siinä iässä, että kaikesta tapahtuneesta on pian puoli vuosisataa. Ei silti tunnu vanhalta, vaikka esimerkiksi Riihimäen upseerikerhon lounasravintolassa kassakoneeseen iskettiin viime viikolla ihan pyytämättä eläkeläisalennus. Naamasta päättelivät. Pthyi.
Vantaalla tapahtui alkukeväästä traaginen kouluampumatapaus, jossa 12-vuotias lapsi riisti luokkatoverinsa hengen ja haavoitti vakavasti kahta muuta. Tapauksen taustat ovat vielä epäselvät, mutta se, että paha olo ja pahuus pääsevät riistäytymään noin pahasti hallinnasta lasten keskuudessa, vie kirjaimellisesti hengitysilman keuhkoistani.
Aamun herätyksestä vastaa lokkiyhdyskunta lähisaaressa. Silkkiuikku räksyttää ja puolustushuudot omasta reviiristä kaikuvat.
Viimeistään toukokuussa sosiaalinen media täyttyy ihmisten kesäkuvista. Vesistöihin, kukkiin ja vihertyviin puihin liittyvät kuvat ovat suosituimmasta päästä. Kertooko tämä silmän ylivallasta muihin aisteihin? Ainakin on väitetty, että kulttuurimme on visuaalisesti painottunut.
Rehottavasta pihanurmikosta riittää useammalle lajille: yksi syö ja lannoittaa, toinen tutkii ja pötköttää.
Seutukunnan kesäkauden ohjelmassa on häppening jos toinenkin. Taiteenjanoisia palvelevat Haihatus ja Kineettisen taiteen talo. Hankaan kesätorilla ja Maapirtillä tavataan, keikkaa pukkaa ja tanssijalka vipattaa. Urheiluhullut pyörtyisivät onnesta, ellei se haittaisi rientoihin osallistumista. Joutsan Joutopäivillä heinäkuussa ollaan virallisesti jouten.
Toukokuun alussa median huomion sai Keskustanuorten avaus, jonka mukaan seksityöstä tulisi saada maaseudulle ”sitä kannatteleva elinkeino”. Ei siis pientä lisäbisnestä, vaan ilmeisesti vähintään maa- ja metsätalouden kokoinen teollisuudenhaara.
Syntyvyys on kantasuomalaisten keskuudessa laskenut historiallisen alhaiselle tasolle. Noin joka kolmas aikuinen jää lapsettomaksi. Mikäli lapsia hankitaan, niitä hankitaan yksi tai kaksi. Suuremmat lapsiluvut ovat harvinaisia.
Joutsan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.