Jut­tu­ko­ko­nai­suus on alun­pe­rin jul­kais­tu Jout­san Seu­dus­sa 12.1.2011 nu­me­ros­sa 2.

– Hy­vät mat­kus­ta­jat, tämä on pai­kal­lis­ju­na Hei­no­las­ta Jy­väs­ky­lään. Saa­vum­me Ru­ta­lah­den ase­mal­le kel­lo 15.20. Hy­vää mat­kaa. Bäs­ta pas­sa­ge­ra­re…

Ju­nal­la liik­ku­mi­nen Jout­sas­ta Ru­ta­lah­teen ja päin­vas­toin on tie­ten­kin puh­das­ta mie­li­ku­vi­tus­ta. Ai­ka­naan oli kui­ten­kin mel­koi­sen hil­kul­la, et­tei kis­ko­ja ve­det­ty seu­tu­kun­nan läpi.

Ny­ky­ään ju­nal­la mat­kus­ta­va tus­kin tu­lee aja­tel­leek­si sitä, et­tä vau­nun ik­ku­nois­ta nä­ky­vät mai­se­mat voi­si­vat ai­van hy­vin ol­la toi­sen­lai­sia. Läh­teis­tä sel­vi­ää, et­tä mo­nel­le ny­ky­ra­dal­le on ol­lut ai­ko­jen saa­tos­sa ole­mas­sa use­am­pi­kin reit­ti­vaih­to­eh­to.

His­to­ri­an hä­mä­ris­tä on esil­le kai­vet­ta­vis­sa jopa kak­si kar­tal­le piir­ret­tyä reit­ti­vaih­to­eh­toa. Sa­dan vuo­den ta­kaa löy­tyy pak­su pu­mas­ka ma­te­ri­aa­lia ai­hees­ta Rau­ta­ties­tä Lah­des­ta Hei­no­lan kaut­ta Jy­väs­ky­lään. Sen liit­tee­nä on kart­ta, jo­hon on piir­ret­ty hah­mo­tel­ma ra­ta­lin­jas­ta.

Mus­ta vii­va kul­kee Jout­san ja Lei­von­mä­en läpi kuin ny­kyis­tä val­ta­tie­tä nou­da­tel­len. Mi­tään maas­to­tut­ki­muk­sia ei lie­ne har­joi­tet­tu, mut­ta tus­si kul­kee Ka­ri­mä­en kaut­ta ja Hut­tu­lan suun­taan poh­joi­seen. Lei­von­mä­en koh­dal­la tus­sin jäl­ki käy tur­han le­ve­äk­si kul­kien osin vet­ten pääl­lä, mut­ta il­mei­ses­ti rei­tik­si on aja­tel­tu Ru­ta­jär­ven itä­ran­taa.

To­si­mie­les­sä liik­keel­lä ol­tiin 1950-lu­vun alus­sa. Suun­nak­si oli vaih­tu­nut Piek­sä­mä­ki Jy­väs­ky­län ase­mas­ta. Sa­von ra­dan kuor­mi­tus oli ni­mit­täin kas­va­nut sii­nä mää­rin suu­rek­si, et­tä …on jou­dut­tu poh­ti­maan eri­lai­sia kei­no­ja sen vä­lit­tä­män lii­ken­teen jat­ku­vak­si täy­si­pai­noi­sek­si hoi­ta­mi­sek­si, ku­ten ra­ta­hank­keen pe­rus­te­luis­sa to­de­taan.

Vuon­na 1953 val­mis­tui­vat ra­das­ta teh­dyt tar­kat suun­ni­tel­mat ni­mel­lä Hei­no­lan–Piek­sä­mä­en (Naa­ra­jär­ven) Rau­ta­tie. Jout­san kun­na­nar­kis­tos­sa tal­lel­la ole­vat yh­dek­sän­met­ri­set A3-ko­ko­luok­kaa ole­vat pii­rus­tuk­set näyt­tä­vät ra­dan yleis- ja pi­tuusp­ro­fii­lin kart­ta­e­si­tyk­se­nä. Niis­sä nä­ky­vät muun mu­as­sa tei­den siir­rot sekä ra­ken­net­ta­vak­si ai­o­tut rum­mut ja sil­lat. Kus­tan­nus ra­ta­ki­lo­met­riä koh­den oli­si ol­lut 30.910.000 mark­kaa.

So­ta­vuo­det ja sitä seu­ran­nut jäl­leen­ra­ken­nus mer­kit­si­vät eräs­tä kään­ne­koh­taa kul­je­tuk­sil­le, jot­ka siir­tyi­vät pit­käl­ti kis­koil­le. Maan­tei­den ja kuor­ma-au­to­jen kun­to, mää­rä ja ka­pa­si­teet­ti ei­vät yk­sin­ker­tai­ses­ti riit­tä­neet nou­se­van yh­teis­kun­nan tar­pei­siin. Kes­ki-Suo­mes­sa oli kui­ten­kin on­gel­ma­na lii­an har­va ra­ta­verk­ko.

Uu­sia ra­ta­hank­kei­ta oli lu­vas­sa Ori­ve­den–Jäm­sän sekä Suo­lah­den–Haa­pa­jär­ven suun­nil­la, mut­ta ne edis­tyi­vät ko­vin hi­taas­ti. Juu­ri täs­sä so­dan­jäl­kei­ses­sä vai­hees­sa oli tä­män seu­tu­kun­nan vii­mei­sin sau­ma saa­da rau­ta­tie.

Edel­lä mai­ni­tun kart­ta­ko­ko­el­man mu­kaan rata oli­si kul­ke­nut Hei­no­las­ta Hei­no­lan kir­kon­ky­län kaut­ta poh­joi­seen koh­ti Jout­saa. Lai­tu­ri­vaih­tei­ta, toi­sin sa­no­en si­vuu­tus­rai­tei­ta, oli suun­ni­tel­tu en­nen Jout­saa muun mu­as­sa On­ki­nie­mel­le, Kal­hoon, Har­to­laan ja An­si­oon. An­si­os­ta Jout­saan kul­ke­va osuus oli suun­ni­tel­man erään mai­nin­nan mu­kaan maas­ton­sa puo­les­ta ra­dan suu­ri­töi­sin osuus.

Jout­sa oli­si saa­nut rau­ta­tie­a­se­man ja Kälä lai­tu­ri­vaih­teen. Kan­gas­nie­men suun­taan rata oli­si eden­nyt ny­kyis­tä maan­tie­tä si­vu­ten. Ai­ka­naan se oli­si yh­ty­nyt Jy­väs­ky­län–Piek­sä­mä­en ra­ta­o­suu­teen.

Ete­län suun­nas­ta rata nou­dat­te­li An­si­oon saak­ka ny­kyis­tä Ne­los­tie­tä. Jout­san alu­eel­le rata oli­si saa­pu­nut Suur­sy­vän­sal­men yli si­vu­ten Nie­mis­ten­ky­län Vähä-Säy­nät­jär­ven län­si­puol­ta. Jout­san­sal­men yli kis­kot oli­si ve­det­ty hie­man Myl­ly­kos­ken län­si­puo­lel­ta.

Jout­san rau­ta­tie­a­se­ma oli piir­ret­ty Pan­nu­vuo­reen. Ny­kyi­sen­kal­tais­ta asu­tus­ta alu­eel­la ei tuol­loin ol­lut. Kart­ta­poh­jien pe­rus­teel­la saat­taa ar­vel­la, et­tä ase­man tark­ka paik­ka oli­si si­joit­tu­nut Pan­nu­vuo­ren­tien lop­pu­pään ri­vi­ta­lo­jen ku­pee­seen.

Mut­ta osat­tiin sitä en­nen­kin, sil­lä hank­keen juu­ret saa joh­taa ai­van maam­me rau­ta­tie­lii­ken­teen syn­nyin­vuo­siin. Suo­men rau­ta­tie­lii­ken­ne al­koi Hel­sin­gin–Hä­meen­lin­nan ra­dal­la 1862. Kiin­nos­tus rau­ta­tie­tä koh­taan le­vi­si tie­tys­ti koko maa­han ja myös Itä-Hä­mee­seen.

Mik­ke­lin por­va­ris­ton edus­ta­ja eh­dot­ti jo vuo­den 1872 val­ti­o­päi­vil­lä Ou­lun ra­dan ra­ken­ta­mis­ta Päi­jän­teen itä­puo­lit­se. Alu­een kun­nat luon­nol­li­ses­ti tu­ki­vat aja­tus­ta läm­pi­mäs­ti.

Ra­taa toi­vot­tiin ra­ken­net­ta­van Lah­des­ta al­ka­en Sys­män, Har­to­lan, Jout­san ja Lei­von­mä­en kun­tien kaut­ta Jy­väs­ky­lään. Sil­lä ker­taa kis­kot me­ne­tet­tiin Päi­jän­teen län­si­puo­lel­le Hel­sin­gin–Hä­meen­lin­nan ra­dan jat­kon myö­tä. Sa­von ra­dan­kin län­ti­sen haa­ran yk­si kil­pai­le­va reit­ti kul­ke­nut näil­lä main, mut­ta taas tuli tak­kiin.

1890-lu­vul­la aja­tus höy­ry­he­vo­ses­ta vi­ri­si uu­del­leen, kun rau­ta­tie­hal­li­tus suun­nit­te­li yh­dys­ra­taa Män­ty­har­jun Kie­pin seu­duil­ta Jy­väs­ky­lään Jout­san ja Lei­von­mä­en kaut­ta. Sil­loi­set kun­na­ni­sät oli­vat in­nol­la tal­kois­sa mu­ka­na ja pi­ti­vät yh­des­sä Har­to­lan kans­sa han­ket­ta vi­reil­lä lu­pauk­sil­laan avus­taa rau­ta­tien ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Niin­pä Lei­von­mä­en kun­ta­ko­kous lu­pau­tui 1895 suo­rit­ta­maan jo­kais­ta torp­paa ja it­sel­lis­tä koh­den kol­me työ­päi­vää ra­dan ra­ken­ta­mi­sen pa­ris­sa. Ta­lol­li­set oli­vat val­mii­ta luo­vut­ta­maan tar­vit­ta­van maan sekä kym­me­nen ra­ta­pölk­kyä per savu. Kaup­pi­aat lu­pa­si­vat ra­ha­mie­hi­nä ku­kin is­keä pöy­tään 50 rup­laa kyl­mää kä­teis­tä.

Hank­keen kus­tan­nu­sar­vi­o­ta pi­det­tiin Hel­sin­gin her­ro­jen mie­les­tä lii­an suu­re­na, ja niin­pä se jä­mäh­ti jäi­hin. Asi­aa läm­mi­tel­tiin use­aan ker­taan 1900-lu­vun al­ku­vuo­si­kym­me­ni­nä, mut­ta edel­leen tur­haan. Kaik­ki kun­nat rei­tin var­rel­la ovat läh­tei­den pe­rus­teel­la ol­leet kui­ten­kin mo­neen ker­taan läh­tö­kuo­pis­sa val­mii­na toi­mi­maan.

1900-luvun alkuvuosina on vedelty karttaan viivoja tussilla, kun Helsingin herroille on haluttu todistaa, että tuosta sen höyryhevosen pitäisi kulkea. Hahmoteltu reitti sivuaa Joutsan ja Leivonmäen taajamia ja kaartuu sitten Rutalahden kylkeen matkallaan Jyväskylään. Rutalahti olisi siten ollut omiaan puun jatkojalostusteollisuuden sijaintipaikaksi.

Joutsan Seutu

Leivonmäestä kaupunki ja Rutalahdessa paperitehdas?

Mitä hyö­tyä rau­ta­ties­tä sit­ten oli­si ol­lut Jout­sal­le ja Lei­von­mä­el­le? Kun­nal­lis­neu­vos Vil­jo Simo oli ai­ka­naan va­kaas­ti sitä miel­tä, et­tä Jout­sa oli­si nyt kau­pun­ki, kun hän­tä haas­ta­tel­tiin ai­hees­ta vuon­na 1995. Mene ja tie­dä, mut­ta muu­ta­mia seik­ko­ja on poi­mit­ta­vis­sa, kun aja­tus­leik­kiä vie­dään tar­peek­si pit­käl­le.

It­se asi­as­sa to­den­nä­köi­sem­pää oli­si, et­tä Lei­von­mä­ki oli­si täl­lä het­kel­lä kau­pun­ki. Te­ol­li­suus ni­mit­täin tup­pa­si en­nen van­haan kes­kit­tyä kul­je­tus­reit­tien mu­kaan.

Muis­ta­kaam­me Jäm­sän­jo­ki­laak­son esi­merk­k­ki. Jos Jäm­sän­kos­kel­la ei oli­si ol­lut pa­pe­ri­teh­das­ta, ei siel­lä vält­tä­mät­tä oli­si ra­taa­kaan. Ra­dan tulo poi­ki taas li­sää teh­da­sin­ves­toin­te­ja Kai­po­lan pa­pe­ri­teh­taa­seen ja Olk­ko­lan sa­haan. Po­si­tii­vi­nen kier­re oli val­mis.

En­tä oli­si täl­le seu­dul­le tul­lut sa­vu­piip­pu­te­ol­li­suut­ta? Mik­sei, sil­lä sa­dan vuo­den ta­kai­sis­sa suun­ni­tel­mis­sa ra­dan reit­ti oli­si ve­det­ty Ru­ta­lah­den si­vuit­se. Pa­pe­ri­teh­taat ja sa­hat si­jait­si­vat sil­loin ai­na ve­sis­tön ää­rel­lä, sil­lä ma­te­ri­aa­li saa­pui teh­taal­le uit­ta­mal­la. Kun tie­de­tään, et­tä Ru­ta­lah­teen on tuo­tu pal­jon puu­ta met­sis­tä uit­toa var­ten, niin mik­sei­pä sin­ne oli­si pe­rus­tet­tu jat­ko­ja­los­tus­paik­kaa?

Vie­res­sä­hän oli­si kul­ke­nut rata, jota kaut­ta tuot­teet oli­si ol­lut kä­te­vä syöt­tää mark­ki­noil­le. Saha, jok­seen­kin var­mas­ti. Pa­pe­ri­teh­das? Toi­vot­ta­vas­ti. Sil­loin Lei­von­mä­ki oli­si kas­va­nut kau­pun­gik­si, ja kun­ta­lii­tok­ses­sa roo­lit oli­si­vat ol­leet päin­vas­tai­sia.

Suu­rin hyö­ty ra­das­ta oli­si saa­tu en­nen ny­kyis­tä ra­ken­ne­muu­tos­hyö­kyä. En­nen meni lu­jaa, mut­ta nyt Ru­ta­lah­den pa­pe­ri­teh­das oli­si hy­vin voi­tu ajaa alas vii­me vuo­si­na, en­ti­set hy­vin tie­nan­neet pa­pe­ri­työ­läi­set voih­ki­si­vat työt­tö­myy­den kou­ris­sa, ei­kä seu­dun mo­nil­la au­to­kau­poil­la­kaan me­ni­si put­keen. Kuu­lui­sim­me ruos­te­vyö­hyk­kee­seen.

Ra­dan työl­lis­tä­vä vai­ku­tus oli­si ol­lut mer­kit­tä­vä höy­ry­ve­tu­ri­kau­del­la. Höy­ry­ve­tu­rit tar­vit­se­vat ni­mit­täin mas­sii­vi­sen huol­to-or­ga­ni­saa­ti­on. Polt­to­pui­ta ei ko­vin kau­kaa kan­nat­ta­nut he­vos­pe­lil­lä kul­jet­taa, jo­ten toi­min­nan työl­lis­tä­vä vai­ku­tus oli­si ol­lut suu­ri. Po­ka­sa­han käyt­te­li­jöil­le ja rah­di­na­ja­jil­le oli­si ol­lut var­ma työl­li­syys.

Myös met­sä­no­mis­ta­jat oli­si­vat hyö­ty­neet. Tie­däm­me esi­mer­kik­si, et­tei sa­vu­piip­pu­te­ol­li­suus jos­sain vai­hees­sa käyt­tä­nyt koi­vua juu­ri ol­len­kaan, mut­ta ve­tu­rei­den kat­ti­loi­hin koi­vu­ha­lot kel­pa­si­vat var­mas­ti. Sa­moin it­se ra­dan kun­nos­sa­pi­to vaa­ti vä­keä. Eten­kin tal­vel­la lu­men pois­to kai­kis­ta ra­ta­lait­teis­ta vaa­ti vä­keä.

Yk­si työt­tö­myy­den aal­to oli­si saa­tet­tu ko­kea jo 1960-lu­vul­la höy­ry­voi­man väis­ty­es­sä rau­ta­teil­tä. Polt­to­puu­huol­lon te­ki­jöi­den oli­si pi­tä­nyt äk­kiä kat­sel­la uu­sia hom­mia.

Mänt­sä­lä on ny­ky­a­jan ra­ta­lo­ton voit­ta­ja, ja sen tuo­man hyö­dyn voi jo­kai­nen to­de­ta omin sil­min jopa moot­to­ri­tiel­tä kä­sin. Ra­ken­nus­buu­mi näyt­tää hur­jal­ta, ra­ken­nus­maas­ta mak­se­taan kor­kei­ta hin­to­ja ja asu­kas­lu­ku sen kuin kas­vaa.

Vas­taa­vaa ryn­täys­tä tus­kin oli­si näh­ty täl­lä seu­dun, sil­lä Jy­väs­ky­lä ei tois­tai­sek­si pul­lis­te­le asuk­kais­ta tai työ­pai­kois­ta sa­maan ta­paan kuin Hel­sin­ki. To­sin mik­sei­pä hei­tä­kin oli­si, jot­ka as­tui­si­vat kis­ko­bus­siin Hut­tu­lan tai Ru­ta­lah­den py­sä­kil­lä, ja kä­vi­si­vät si­ten ju­nal­la kau­pun­gis­sa töis­sä? Asu­mi­nen on maal­la ai­na edul­li­sem­paa, ja hy­vät lii­ken­neyh­tey­det ma­dal­ta­vat kyn­nys­tä käyt­tää ti­lai­suut­ta.

Jan­ne Ai­rak­si­nen