Olen hämmentyneenä seurannut Pertunmaan kuntaliitosasiaa. Sosiaalisessa mediassa paikalliset eivät juurikaan keskustele asiasta, joka vaikuttaa useiden asukkaiden arkeen enemmän kuin moni muu ratkaisu vuosikymmeniin. Nykyään kovasti korostettu osallistava ja osallistuva demokratia loistaa poissaolollaan.
Kunnan virallinen kanta vaikuttaisi olevan Pertunmaan liittyminen yhtenäisenä johonkin naapuriinsa, mutta sitä on perusteltu yllättävän heiveröisesti. On väläytelty, että hajoaminen vaikuttaisi negatiivisesti ilmapiiriin tai että kunnan jakaminen olisi jotenkin vaikeaa. Pertunmaan jakautuminen useamman kunnan alueelle tulisi huomioida varteenotettavana vaihtoehtona, koska kuntarakennelaki korostaa alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämisen tärkeyttä ja antaa jakamiseen mahdollisuuden muiden vaihtoehtojen ohella.
Samaan aikaan kun Pertunmaa takkuaa talousongelmissa, on syytä huomata, että monet pikkukunnat ympäri Suomea ovat onnistuneet parantamaan elinvoimaansa ja huoltosuhdettaan. Kaikki ihmiset eivät halua asumaan kaupunkeihin, eivät edes pikkukaupunkeihin. Essote tai valtio ei Pertunmaata tappanut, vaan Pertunmaa tappoi itse itsensä jättämällä huolehtimatta työikäisen väestön pysyvyydestä tai palaamisesta, ja uudisasukkaiden muuttamisesta kuntaan.
Huoltosuhteen pitää pysyä riittävän hyvänä. Se tarkoittaa satsauksia kouluihin, lukioon, koulukyyteihin, kirjastoon, lupaviranomaisten vastaanottopisteisiin, laajakaistaan ja teihin jne., jotta työikäiset ja perheelliset voivat asua alueella, maksaa veroja ja samalla pitää huolta lapsista ja nuorista sekä ikääntyvistä.
Tarkastellaanpa Pertunmaan naapurien suhtautumista asiaan. Hirvensalmen kunnanjohtaja ennakoi tietyn kuntaliitosratkaisun osalta poliittisia ristivetoja ja kuppikuntien syntymistä, ja kommentoi kunnan suostuvan korkeintaan ”hevosten pitelijäksi”.
Heinola ei ole esittämässä kiinnostusta liitokseen. Mäntyharju tunnustaa selkeästi omankin taloustilanteensa haastavuuden eikä ole käsi pystyssä ottamassa lisää elätettäviä. Hartolan kunnanjohtaja oli esittänyt, että kuntaliitosselvitykseen ei ryhdyttäisi, mutta luottamushenkilöt kuitenkin päättivät toisin. Joutsa ilmaisi kiinnostuksen neuvotteluihin, mutta ”ilman intohimoja”.
Naapurikunnissa siis ymmärretään erittäin hyvin, että Pertunmaan alueen ydinongelmat eivät korjaannu tai katoa sillä, että kriisikunta liitetään toiseen pieneen naapurikuntaan. Alueen väestöä ja heidän toimeentuloa kun ei vaihdeta kuntaliitoksessa. Naapurit ymmärtävät, että Pertunmaan liittäminen saattaa tehdä heidän omien asukkaidensa elämän nykyistä tukalammaksi.
Ratkaistavaksi liitoksessa jääkin, miten Pertunmaan alueen palvelut tulevaisuudessa järjestään, jos kunta ei niistä itsekään ole selvinnyt. Jos sitä rahaa kerran ei ole, niin kirkonkylälle loputkaan vähäiset palvelut tuskin jäävät, koska ei uudesta kunnasta ala virrata rahaa Pertunmaalle. Maakunta- ja hyvinvointialuerajojen takia kaikkia palveluita ei myöskään ole vapaasti saatavilla edes lähimmästä naapurikunnasta.
Alueen kannalta ensisijaisen tärkeää on nyt tässä kohtaa tehdä pitkäjänteinen ja kauaskantoinen ratkaisu, jossa nykyisen Pertunmaan alueen eri osien ja reuna-alueidenkin elinvoimaisuus on jatkossakin turvattu. Ilmapiiri ja muut kuntaliitoksen järjestelyn ”vaikeudet” eivät ole relevantteja seikkoja, jos ratkaisussa tähdätään elinvoimaisuuden parantamiseen eli siihen, että alueen vetovoima ja pitovoima saadaan paremmaksi.
Vaikka maaseudun elämäntapaan luonnollisena osana kuuluu palveluiden etäinen sijainti, joka nurkalta palveluiden pitää olla kuitenkin olla kohtuullisen matkan päässä. Riittävän lähellä on käytännössä 20–30 km, mutta riittävän lähellä ei enää ole 40–70 km. On hullua, että nytkin esimerkiksi Ruorasmäen kylästä käydään lukiossa Mäntyharjulla yli 40 km päässä, kun Joutsassa lukio olisi 20 km lähempänä.
Pertunmaan liittyessä kokonaisena mihin tahansa suuntaan, näitä hulluja tilanteita syntyisi vain entistä enemmän, joka puolestaan pitkällä aikavälillä johtaisi tiettyjen alueiden lopulliseen surkastumiseen. Jos terveyspalvelut, koulunkäyntimahdollisuudet ja kirjastot ovat 40–60 km päässä. Tämä ei houkuttele uusia asukkaita ja voi saada nykyisetkin muuttamaan pois. Kokonaisen Pertunmaan liittämisen näkökulmasta - olisi suuntana sitten pohjoinen tai etelä tai länsi - syntyy yksistään maantieteellisistä seikoista johtuen alueita, jotka jäisivät käytännöllisesti katsoen liian etäälle uudesta keskuksesta.
Pertunmaan jakaminen useamman kunnan alueelle onkin varteenotettava vaihtoehto, vaikka vaikea toki sanoa, mihin kuntaselvityksessä ja siinä tehtävissä kuntataloudellisissa tarkasteluissa aikanaan päädytään. Kuntarakennelain tavoite on, että alueet säilyvät mahdollisimman elinkelpoisina.
Jakamisella jokainen reuna-alue olisi elinkelpoisuutensa kannalta järkevän lähellä uutta kuntakeskusta, joten kaikki Pertunmaan kunnan asukkaat ja jäsenet voittaisivat sen mitä tässä tilanteessa voi parhaimmillaankaan saada. Jakaminen myös helpottaisi ongelmien haltuun ottamista uusissa kunnissa ja pienentäisi riskejä. Hyvinvointialueiden muodostamisen yhteydessä on jo saatu kokemusta siitä, miten usealla hyvinvointialueella sijaitsevat kuntayhtymät on jaettu onnistuneesti eri alueille.
Näitä oppeja voitaisiin hyödyntää myös Pertunmaalla. Pertunmaan kuntataloudellinen taakka ja siihen liittyvät riskit eivät jakamisessa jäisi yhden kunnan niskalle. Jakamisessa vastaanottaville kunnille pienet palaset Pertunmaasta merkitsisivät vähäriskisyyden lisäksi samalla uusien palvelunkäyttäjien saamista, jolloin olemassa oleville palveluille saadaan vakaampi käyttäjäpohja. Voisikin kuvitella, että jakaminen olisi pitkässä juoksussa ns. WIN-WIN-tilanne kaikille, vaikka se teknisten yksityiskohtien osalta on hieman työläämpi kuin kunnan liittäminen kokonaisena.
Pari päivää sitten laitoin itse vireille oman kyläni osalta adressin alueen liittämisestä naapurikuntaan Joutsaan, mutta yllätyksekseni valtuustosta käsin minuunkin hyökättiin todella suoraan ja ala-arvoisesti. Muualla normaalia kunnan jäsenten omaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta ei kaikki kunnan poliittiset tahot siedä, ja se onkin myös eräs iso virhe.
Menestyvät kunnat rakentavat yhteisöä, jossa kaikenlaiset ihmiset ovat yhteisöön tervetulleita, kaikki näkemykset ovat haluttuja, ja niitä jopa tavoitellaan ja puntaroidaan yhdessä kaikkia keskustelijoita kunnioittaen. Pertunmaan kunnan jakamisen puolesta puhuu siis sekin, että jaettuna tällä alueella jouduttaisiin lähtemään poliittisesti puhtailta pöydiltä ja uudistumaan, jolloin riski Hirvensalmen kunnanjohtajan ääneen sanomasta ”kuppikuntien” syntymisestä vähenisi. Kunnan jakamisen edun tästä näkökulmasta varmasti ymmärtävät Pertunmaan naapurikuntien valtuustot ja kunnanhallitukset erittäin hyvin.
Taustaksi, että olen tehnyt pitkän työuran energiateollisuudessa ja valtiolla. Parhaillaan teen toista maisteritutkintoa Tampereen yliopistolla hallintotieteistä pääaineenaan julkisoikeus ja sivuaineinaan muun muassa kunta- ja aluejohtaminen. Olen perehtynyt muun muassa haja-asutusalueiden ja pienten keskittymien elinvoimakysymyksiin.
FL, HTK Ursula Sievänen, Ruorasmäki
Joutsan alueen tapahtumia ja menovinkkejä
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Jousitie 31, 19650 Joutsa
Y-tunnus 0174091-6
Konttori avoinna ma-to 9-12 ja 13-16
Puhelin: 0201 876 100
konttori@joutsanseutu.fi
etunimi.sukunimi@joutsanseutu.fi
Sivustomme käyttää evästeitä.