Jout­sa­lai­nen Pa­suu­na Mo­vies ja har­to­la­lai­nen Si­vii­li Pro­duc­ti­ons ovat Yo­u­Tu­be-ka­na­via, joi­hin pai­kal­li­set nuo­ret tuot­ta­vat nol­la­bud­je­tin ly­hy­te­lo­ku­va­si­säl­töä tal­koo­hen­ges­sä.

Rai­nat ovat yleen­sä ko­me­dia- toi­min­ta- tai so­ta­e­lo­ku­via – jos­kus kaik­kia näis­tä yh­tä ai­kaa. Jul­kais­tu­ja ly­hä­rei­tä ja eri­lai­sia sket­se­jä on täl­lä het­kel­lä ka­na­vil­la yh­teen­las­ket­tu­na noin 40.

Ai­em­min­kin täs­sä leh­des­sä (1/2018) mai­nit­tu Pa­suu­na Mo­vies pe­rus­tet­tiin vuon­na 2016 kol­men jout­sa­lai­sen, Ee­li Lai­ti­sen (al­le­kir­joit­ta­nut), Sam­po Nik­ka­sen ja Eli­as Lai­ti­sen toi­mes­ta. Si­vii­li Pro­duc­ti­ons taas vuon­na 2019 har­to­la­lais­ten Ver­ne­ri Hei­no­sen, Mis­ka Jo­hans­so­nin ja Kons­ta Jun­tu­sen aloit­tees­ta. Toi­min­nas­sa on ol­lut mu­ka­na myös usei­ta mui­ta sa­man ikä­haa­ru­kan pai­kal­li­sia, ja on edel­leen.

Kuvassa vas. Roni Rantanen ja Konsta Juntunen tulevan lyhytelokuvan kuvauksissa.

Eetu Sirkka

Kaksi kanavaa, yksi porukka

Yo­u­Tu­be-ka­na­vat pe­rus­tet­tiin ai­koi­naan toi­sis­taan eril­lään, kum­man­kaan ryh­män tie­tä­mät­tä, et­tä naa­pu­ri­kun­nas­sa on vas­taa­vaa har­ras­tu­nei­suut­ta. Kun mo­lem­pien vä­keä pää­tyi Jout­san lu­ki­oon vuon­na 2020, teh­tiin erään­lai­nen yri­tys­fuu­sio.

– Em­me ol­leet näh­neet en­sim­mäis­tä­kään [Pa­suu­na Mo­vie­sin] tuo­tos­ta. Jol­lain bus­si­mat­kal­la kat­sot­tiin ja huo­mat­tiin, et­tä näil­lä­hän on kat­se­lu­ker­to­ja­kin näis­sä. Olim­me sii­nä vai­hees­sa it­se­kin jul­kais­seet Yo­u­Tu­been muu­ta­mia jut­tu­ja, mut­ta sitä oli teh­ty niin omak­si ilok­si, et­tä ei sii­nä edes ta­jun­nut, et­tä joku muu­kin voi teh­dä sa­man­lais­ta, Kons­ta Jun­tu­nen muis­te­lee.

Tätä ny­kyä ly­hy­te­lo­ku­via teh­dään pal­jol­ti yh­tei­sin re­surs­sein, ja sy­ner­gi­ae­tu­ja on pal­jon: sa­mat näyt­te­li­jät, rek­vi­sii­tat ja ku­vaus­ka­lus­tot kier­tä­vät mo­lem­pien ka­na­vien tuo­tan­nois­sa.

– Juu­ri sii­nä koh­taa, kun se [har­ras­tus] oli­si jom­mal­la­kum­mal­la po­ru­kal­la saat­ta­nut hy­vin­kin kaa­tua, se sai vain enem­män vauh­tia, kun pys­tyt­tiin hyö­dyn­tä­mään mo­lem­pien osaa­mis­ta, Jun­tu­nen ker­too.

– Nyt kä­si­kir­joi­tuk­sia pys­tyy suun­nit­te­le­maan niin, et­tä to­den­nä­köi­ses­ti näyt­te­li­jöi­tä eh­tii use­am­pi pai­kal­le, ja voi miet­tiä, et­tä tuo tyyp­pi so­pii tuo­hon, ja tuo tyyp­pi tuo­hon. En näe muu­ta kuin po­si­tii­vi­se­na, et­tä tuli täl­lai­nen yh­teen­tör­mäys, Mis­ka Jo­hans­son sa­noo.

Pasuuna Movies ja Siviili Productions kuvaavat lyhytelokuvia yhteistyössä. Kuvassa vas. Roni Rantanen, Eeli Laitinen ja Miska Johansson.

Eetu Sirkka

Lef­fan te­ke­mi­nen tar­jo­aa ai­na hy­vän syyn ko­koon­tua, ja sa­mal­la ka­ve­ri­po­ruk­ka py­syy vä­ki­sin yh­teyk­sis­sä.

– Ei var­mas­ti oli­si noin yh­te­näis­tä po­ruk­kaa il­man tätä, Sam­po Nik­ka­nen to­te­aa.

Kun pää­mää­rä­nä on val­mis elo­ku­va, sitä saa­te­taan ajaa pit­käs­tä­kin mat­kas­ta ku­vaa­maan.

– Pa­ras­ta­han sii­nä ovat kaik­ki haus­kat het­ket, joi­ta ei vält­tä­mät­tä tule vi­de­ol­le­kaan – ta­ri­nat ku­vauk­sis­ta, toi­min­taan myö­hem­min liit­ty­nyt Roni Ran­ta­nen sa­noo.

Tal­koo­vä­keä on in­nos­tu­nut läh­te­mään mu­kaan pro­jek­tei­hin myös ns. ydin­ryh­män ul­ko­puo­lel­ta. Mitä suu­rem­pi po­ruk­ka, sitä hel­pom­pi yhä use­am­pien on ol­la toi­min­nas­sa mu­ka­na.

– Sii­nä­hän ei kaik­kien tar­vit­se ol­la vi­ral­li­ses­ti poh­ti­mas­sa, ei­kä kai­kil­la tar­vit­se ol­la pään­sär­kyä sii­tä hom­mas­ta. Pie­nel­lä­kin pa­nok­sel­la voi osal­lis­tua, ja sii­tä on pal­jon hyö­tyä, Kons­ta Jun­tu­nen sa­noo.

Kuvauspaikalla kaikki työskentelevät yleensä sekä kameran edessä että takana.

Eetu Sirkka

Shot in Joutsa and Hartola

Vaik­ka ryh­mäs­tä mo­net asus­ta­vat ny­kyi­sin muu­al­la, ly­hä­rit fil­ma­taan lä­hes poik­keuk­set­ta Jout­san tai Har­to­lan alu­eel­la. Tääl­lä on kau­pun­kiym­pä­ris­töi­hin ver­rat­tu­na pa­rem­mat puit­teet, sil­lä elo­ku­van te­ke­mi­nen ky­syy mo­nes­ti elin­ti­laa.

Var­sin­kin sota- ja toi­min­ta­ry­mis­te­lyt on hyvä ku­va­ta haja-asu­tu­sa­lu­eel­la, kun ku­vaus­paik­ko­jen vä­lit­tö­mäs­sä lä­hei­syy­des­sä ei ole tun­gok­sek­si ohi­kul­ki­joi­ta ih­met­te­le­mäs­sä ku­vaus­ryh­mää, tai häi­rit­se­mäs­sä po­lii­sia vaik­ka am­pu­ma-ase­ri­ko­se­päi­ly­jen tii­moil­ta.

Ni­mit­täin ker­ran eräs­tä so­ta­e­lo­ku­vaa teh­des­säm­me, ku­vaus­ryh­mä läh­ti kä­ve­le­mään syr­jäi­sen tien vie­res­tä koh­ti vie­lä syr­jäi­sem­pää ku­vaus­paik­kaa niin ikään täy­des­sä so­ti­so­vas­sa.

Sii­nä oli rek­vi­siit­ta-asei­ta ja muu­ta jä­re­än nä­köis­tä ka­lus­toa, kaik­ki feik­kiä mut­ta pääl­li­sin puo­lin ai­don nä­köis­tä. Kau­em­pa­na ris­teyk­ses­sä si­vii­li­po­lii­si­au­to su­hah­ti ohi, jar­rut­ti ja pe­ruut­ti pi­ka­vauh­tia ta­kai­sin.

Po­lii­sit tu­li­vat ym­mär­ret­tä­väs­ti vil­kai­se­maan, mis­tä on kyse. He tut­ki­vat ka­lus­ton läpi, kaik­ki kun­nos­sa, ja toi­vot­ti­vat elo­ku­val­le Hol­ly­wood-ta­son me­nes­tys­tä. Ei se me­nes­ty­nyt, mut­ta Ka­li­for­ni­as­sa vas­taa­vas­ta ti­lan­tees­ta oli­si voi­nut syn­tyä ikä­väm­pi vä­li­koh­taus.

Erästä elokuvaa varten lapioidut juoksuhaudat on kaivettu kolmena kesänä uudelleen, sillä lumi on romahduttanut seinämät sisään joka talvi. Kohtausta, jota varten haudat on kaivettu, ei ole vielä onnistuttu kuvaamaan sekuntiakaan.

Konsta Juntunen

Syö aikaa ja rahaa, joskus miestä

Elo­ku­vap­ro­jek­tit vie­vät ai­kaa. Sitä on jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na tär­vät­ty nii­hin ai­ka pal­jon­kin, mut­ta se on kaik­ki pois pa­han­te­os­ta. Pro­jek­tit tar­jo­a­vat (yleen­sä) mie­le­käs­tä te­ke­mis­tä, sekä ko­ke­muk­sia, joi­ta ei muu­ten oli­si.

– Ei se ai­na ihan so­ke­rin­ma­kuis­ta tou­hua ole. Vä­lil­lä tämä vaa­tii sel­lais­ta mie­len­lu­juut­ta, kun esi­mer­kik­si kah­la­taan jo­es­sa, kii­peil­lään luo­lis­sa tai ku­va­taan yöl­lä ve­si­sa­tees­sa, Kons­ta Jun­tu­nen sa­noo.

Välillä kuvaukset venyvät yömyöhään.

Eetu Sirkka

Tal­koo­vä­keä kui­ten­kin il­mes­tyy ku­vaus­pai­kal­le ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, vaik­kei mi­tään ul­ko­puo­li­sia pai­nei­ta ole. Pe­lis­sä ovat ai­no­as­taan te­ki­jöi­den omat ra­hat ja va­paa-ai­ka.

– Ei­hän sel­lais­ta il­mais­ta ai­kaa löy­dy mis­tään, mut­ta kai sitä jo­ten­kin omas­sa pääs­sään ar­vot­taa tätä niin tär­ke­äk­si har­ras­tus­toi­min­nak­si, et­tä sitä ai­kaa vain te­kee. On ol­lut töi­tä, va­rus­mies­pal­ve­lus­ta, ur­hei­lu­har­ras­tuk­sia yn­nä muu­ta sii­nä sa­mas­sa, Jun­tu­nen ker­too.

Siviili Productions on panostanut rekvisiitan hankkimiseen, ja esimerkiksi sota-aiheista kalustoa on paljon.

Eetu Sirkka

Rek­vi­siit­ta on jo­kai­sen yk­si­tyi­ses­ti hank­ki­maa, ja esi­mer­kik­si Mis­ka Jo­hans­son har­ras­taa so­ta­his­to­ri­al­li­sen ka­lus­ton ke­räi­lyä muu­ten­kin. Sa­mat rep­li­ka-aseet ja vaat­teet ovat esiin­ty­neet useis­sa elo­ku­vis­sa, sil­lä han­ki­tul­le ta­va­ral­le py­ri­tään saa­maan mah­dol­li­sim­man kor­kea käyt­tö­as­te. Se nä­kyy myös elo­ku­vien ai­he­va­lin­nois­sa.

Skaala on mieletön

Toi­min­taa ja so­ti­mis­ta on ol­lut pal­jon, mut­ta gen­ret vaih­te­le­vat ko­me­di­as­ta sa­tii­riin, draa­maan ja tai­de-elo­ku­vaan­kin. Kä­si­kir­joit­ta­jil­la on kes­ke­nään eri­lai­sia miel­ty­myk­siä ja tai­pu­muk­sia, jot­ka tuo­vat si­säl­töön vaih­te­le­vuut­ta – jos ei ai­he­pii­rin, niin tun­nel­man ja ker­ron­ta­tyy­lien kaut­ta.

Kar­ke­as­ti voi­daan sa­noa, et­tä tä­hän as­ti Pa­suu­na Mo­vies -ka­na­val­la jul­kais­tu si­säl­tö on ol­lut ko­me­di­a­pai­not­tei­sem­paa, ja Si­vii­li Pro­duc­ti­ons -ka­na­val­la draa­ma­pai­not­tei­sem­paa.

Esi­mer­kik­si Ver­ne­ri Hei­no­nen kat­soo, et­tä ly­hy­te­lo­ku­vien tu­lee ol­la jol­lain ta­paa oma­pe­räi­siä ja aja­tuk­sia he­rät­tä­viä. Mis­ka Jo­hans­son sa­noo täh­tää­vän­sä to­den­tun­tui­seen ker­ron­taan ja synk­kiin­kin ai­hei­siin, jot­ka ra­vis­te­le­vat kat­so­jaa. Sam­po Nik­ka­nen ja Roni Ran­ta­nen taas ker­to­vat kal­lis­tu­van­sa enem­män huu­mo­rie­lo­ku­viin päin.

– It­se olen ty­käs­ty­nyt sel­lai­seen ko­me­di­aan, joka ve­de­tään hy­vän maun ra­joil­la ää­rim­mil­leen. Sel­lai­nen mus­ta huu­mo­ri, krei­si­ko­me­dia ja ko­hel­ta­mi­nen nau­rat­taa eni­ten, Nik­ka­nen ker­too.

– Eh­kä sii­nä on se, et­tä vaik­ka jol­lain oli­si­kin hyvä idea jo­hon­kin kun­non draa­maan, niin ra­ja­tul­la bud­je­til­la on vai­ke­aa teh­dä kun­ni­aa sil­le. Ko­me­di­as­sa se hal­puus ei niin hait­taa, Ran­ta­nen pe­rus­te­lee.

Ensimmäisissä Pasuuna Movies -videoissa green screen -tekniikkaa käytettiin autoilukohtauksissa, koska näyttelijöillä ei ollut vielä ajokortteja. Nyt sitä käytetään esimerkiksi silloin, jos retroauto ei ole ajokunnossa. Kuvassa Sampo Nikkanen tulevan lyhytelokuvan kuvauksissa.

Eeli Laitinen

"Mielekkäintä mitä ihminen voi tehdä"

Suu­rin kan­ta­va voi­ma näis­sä pro­jek­teis­sa on se, et­tä te­ke­mi­nen on yk­sin­ker­tai­ses­ti haus­kaa. Kons­ta Jun­tu­sen mu­kaan elo­ku­van­te­ko­har­ras­tus täyt­tää jo­kai­sen pää­hän ra­ken­net­tua tar­vet­ta teh­dä ja luo­da jo­ta­kin.

– Se on yh­tei­söl­lis­tä, mie­len­kiin­tois­ta, siis­tiä, haas­ta­vaa, vä­lil­lä ras­kas­ta, koko ajan muut­tu­vaa, ja pal­kit­se­vaa sit­ten kun se on­nis­tuu. Se on var­maan mie­lek­käin­tä mitä ih­mi­nen voi teh­dä, sit­ten kun saa juo­nes­ta kiin­ni, Jun­tu­nen sa­noo.

Mer­ki­tyk­sel­lis­tä on myös se, et­tä elo­ku­van­te­koa on ope­tel­tu it­se te­ke­mäl­lä ja ko­kei­le­mal­la, il­man mi­tään sel­lais­ta, mikä ei oli­si ylei­ses­ti kaik­kien saa­ta­vil­la. Oleel­li­sin har­ras­tuk­sen mah­dol­lis­ta­ja on ol­lut In­ter­net.

Edul­lis­ten di­gi­ka­me­roi­den ja edi­toin­ti­oh­jel­mien ai­ka­kau­te­na lef­fan tek­ni­nen to­teu­tus ei ole es­te. Ky­sy­mys on enem­män sii­tä, mil­lais­ta si­säl­töä täl­lai­sel­la po­ru­kal­la kan­nat­taa teh­dä.

– Tyh­jäs­tä on paha nyh­jäis­tä, mut­ta se­kin on­nis­tuu, Jun­tu­nen sa­noo.

Jos tu­le­vai­suu­des­sa tar­jou­tui­si ti­lai­suus teh­dä täl­lä po­ru­kal­la elo­ku­va ra­haa vas­taan tai am­mat­ti­mai­ses­ti, mel­kein­pä kaik­ki sa­no­vat ole­van­sa val­mii­ta läh­te­mään mu­kaan, sil­lä sa­maa työ­tä teh­dään jo nyt – il­man palk­kaa.

Kuvassa vas. Miska Johansson ja Verneri Heinonen.

Eetu Sirkka

Loppu ei häämötä

Kaik­ki mu­ka­na ole­vat us­ko­vat, et­tä ly­hy­te­lo­ku­vien te­ke­mi­nen tu­lee jat­ku­maan myös tu­le­vai­suu­des­sa. Kun se ei tä­hän­kään men­nes­sä ole lop­pu­nut, niin ei se lopu mil­loin­kaan. Edel­li­sen pro­jek­tin val­mis­tut­tua jol­la­kul­la on uu­si kä­si­kir­joi­tus val­mii­na pii­pus­sa.

Vii­me ai­koi­na pro­jek­tei­hin on saa­tu mu­kaan myös mu­siik­ki­o­saa­mis­ta. Esi­mer­kik­si kah­des­sa tuo­reim­mas­sa ly­hy­te­lo­ku­vas­sa "Vii­mei­nen vals­si" (Si­vii­li Pro­duc­ti­ons) ja "Poh­jo­la" (Pa­suu­na Mo­vies) kuul­laan har­to­la­lais­ten Pepe Nii­lah­den ja Wäi­nö Lyy­ti­sen hai­ta­rin- ja ki­ta­ran­soit­toa.

Täl­lä het­kel­lä tuo­tan­nos­sa on kak­si ly­hy­te­lo­ku­vaa, jois­ta toi­nen tu­lee ole­maan 10-mi­nuut­ti­nen ja toi­nen noin puo­li­tun­ti­nen. Ke­hit­teil­lä on myös sket­si­sar­ja, jota ku­va­taan ly­hy­te­lo­ku­vien ohes­sa. Näi­den jul­kai­su­a­jan­koh­dis­ta ei ole vie­lä tie­toa.

Pasuuna Movies aloitti sketsien ja lyhytelokuvien tekemisen jo 10 vuotta sitten. Yksi ensimmäisistä videoista, "Poliisit mopohälytys", keräsi yllättäen 130 000 katselukertaa YouTubessa.

Eeli Laitinen

Pasuuna Movies – 10 vuotta

Jout­sa­lai­sen Pa­suu­na Mo­vie­sin toi­min­ta al­koi jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten ly­hyi­den sket­si­vi­de­oi­den te­ke­mi­sel­lä. Ne oli­vat spon­taa­ne­ja 2–3 mi­nuu­tin pät­kiä, joi­ta ku­vat­tiin te­ki­jöi­den ajan­ku­luk­si ja omak­si ilok­si vii­kon­lop­pui­sin. Vuo­si­na 2016–2017 nii­tä alet­tiin jul­kai­se­maan myös Yo­u­Tu­been.

Mo­net en­sim­mäi­sis­tä vi­de­ois­ta oli­vat enem­män tai vä­hem­män suo­ria ko­pi­oi­ta van­hois­ta sket­si­sar­jois­ta tai elo­ku­va­koh­tauk­sis­ta, omil­la ide­oil­la höys­tet­ty­nä. Esi­mer­kik­si Blues Brot­hers, Ja­mes Bon­dit ja Kum­me­lit oli­vat ins­pi­raa­ti­on läh­tei­tä.

– Ihan en­sim­mäi­set oli­vat van­hal­la No­ki­al­la ku­vat­tu­ja pik­ku­pät­kiä, kun oli sem­mois­ta lup­po­ai­kaa et­tä pys­tyi ku­vaa­maan. Se­hän oli haus­kaa teh­dä, sii­nä näki ka­ve­rei­ta ja pää­si tou­hu­a­maan au­to­jen ta­kaa-ajo­ja sun mui­ta, Sam­po Nik­ka­nen ker­taa.

Vanhat Saabit ovat olleet yleinen näky Pasuuna Moviesin teoksissa.

Eeli Laitinen

Au­toi­lu­fil­me­jä teh­tiin heti alus­ta läh­tien, mut­ta kos­ka te­ki­jöil­lä ei ol­lut ajo­kort­te­ja, nii­tä to­teu­tet­tiin trik­ki­ku­vauk­sin. Ul­ko­ku­vis­sa van­hem­pi ajoi au­toa oi­ke­as­ti, ja si­sä­ku­vis­sa näyt­te­li­jä esit­ti aja­van­sa.

Ik­ku­nas­ta nä­ky­vä mai­se­ma pei­tet­tiin vih­re­äl­lä kan­kaal­la, joka lai­tet­tiin edi­toin­ti­vai­hees­sa liik­ku­maan. Joku Yo­u­Tu­be-kom­men­toi­ja jos­kus meni hal­paan ja ih­met­te­li, mi­ten alai­käi­set aja­vat au­toil­la ylei­sel­lä tiel­lä.

Sa­mal­la vai­val­la vi­de­oi­hin teh­tiin mui­ta­kin efek­te­jä, ku­ten asei­den suu­liek­ke­jä, rä­jäh­dyk­siä, yn­nä muu­ta. Juo­net­to­mia am­mus­ke­lu­fil­me­jä tuo­tet­tiin usei­ta edi­toin­ti­tek­niik­kaa har­joi­tel­les­sa.

Sit­tem­min tuo­tan­to­ja on ke­hi­tet­ty pik­ku­hil­jaa elo­ku­va­mai­sem­paan suun­taan. Al­ku­ai­ko­jen ly­hyt­vi­de­ot kui­ten­kin tun­tui­vat toi­mi­van hy­vin Yo­u­Tu­bes­sa. Esi­mer­kik­si puo­li­tois­ta­mi­nuut­ti­nen "Po­lii­sit Mo­po­hä­ly­tys" ke­rä­si mel­kein 130 000 kat­se­lu­ker­taa, ja on vie­lä­kin ka­na­van kat­so­tuin pät­kä.

Ee­li Lai­ti­nen