JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
29.12.2025
Vuoden liikuntateosta palkittiin Antti Nykänen ja vuoden urheiluteosta Jere Mara.

Vuoden liikuntateosta palkittiin Antti Nykänen ja vuoden urheiluteosta Jere Mara.

Jonna Keihäsniemi, Marko Demidoff

Vuoden liikuntateosta palkittiin Antti Nykänen ja vuoden urheiluteosta Jere Mara.

Vuoden liikuntateosta palkittiin Antti Nykänen ja vuoden urheiluteosta Jere Mara.

Jonna Keihäsniemi, Marko Demidoff

Urheilu
29.12.2025 2.50

Joutsan Vuoden liikunta- ja urheiluteot valittu

Jout­san hy­vin­voin­ti- ja si­vis­tys­lau­ta­kun­ta on va­lin­nut tä­män vuo­den lii­kun­ta­te­ko- ja ur­hei­lu­te­ko-pal­kin­to­jen saa­jat.
Luhangan nimen alkuperästä on monenlaisia näkemyksiä. Kuvassa Luhangan kirkonkylä kirkontornista kuvattuna vuonna 1948.

Luhangan nimen alkuperästä on monenlaisia näkemyksiä. Kuvassa Luhangan kirkonkylä kirkontornista kuvattuna vuonna 1948.

Matti Poutvaara / Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma

Luhangan nimen alkuperästä on monenlaisia näkemyksiä. Kuvassa Luhangan kirkonkylä kirkontornista kuvattuna vuonna 1948.

Luhangan nimen alkuperästä on monenlaisia näkemyksiä. Kuvassa Luhangan kirkonkylä kirkontornista kuvattuna vuonna 1948.

Matti Poutvaara / Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma

Tänään
29.12.2025 2.50

Luhangan nimen alkuperästä

Lu­han­gan ni­meä on kä­si­tel­ty mo­nes­ti pai­kal­lis­ta elä­mää kos­ke­vis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ja kir­jois­sa. On mai­nit­ta­va al­kuun pari ku­vaus­ta, jot­ka ei­vät il­mei­ses­ti­kään ole ko­vin to­sia.
Joutsan kunta maksaa vapaa-aikatoimen kohdeavustuksia yhteensä 4 500 euron verran. Arkistokuva.

Joutsan kunta maksaa vapaa-aikatoimen kohdeavustuksia yhteensä 4 500 euron verran. Arkistokuva.

Jonna Keihäsniemi

Joutsan kunta maksaa vapaa-aikatoimen kohdeavustuksia yhteensä 4 500 euron verran. Arkistokuva.

Joutsan kunta maksaa vapaa-aikatoimen kohdeavustuksia yhteensä 4 500 euron verran. Arkistokuva.

Jonna Keihäsniemi

Uutiset
29.12.2025 2.49

Vapaa-aikatoimen kohdeavustukset jaettiin

Jout­san kun­nan hy­vin­voin­ti- ja si­vis­tys­lau­ta­kun­ta on teh­nyt pää­tök­sen va­paa-ai­ka­toi­men koh­de­a­vus­tuk­sis­ta täl­le vuo­del­le.
"Kaatukaa sisään", sanoi Lauri Kaartinen hymyssä suin monesti asiakkaille Joutsenlammen ovella. Eräs vuosien aikana tutuksi tullut asiakasporukka teetätti Kaartisesta jopa reliefin kiitokseksi hyvästä palvelusta.

"Kaatukaa sisään", sanoi Lauri Kaartinen hymyssä suin monesti asiakkaille Joutsenlammen ovella. Eräs vuosien aikana tutuksi tullut asiakasporukka teetätti Kaartisesta jopa reliefin kiitokseksi hyvästä palvelusta.

Jukka Huikko

"Kaatukaa sisään", sanoi Lauri Kaartinen hymyssä suin monesti asiakkaille Joutsenlammen ovella. Eräs vuosien aikana tutuksi tullut asiakasporukka teetätti Kaartisesta jopa reliefin kiitokseksi hyvästä palvelusta.

"Kaatukaa sisään", sanoi Lauri Kaartinen hymyssä suin monesti asiakkaille Joutsenlammen ovella. Eräs vuosien aikana tutuksi tullut asiakasporukka teetätti Kaartisesta jopa reliefin kiitokseksi hyvästä palvelusta.

Jukka Huikko

Tänään
28.12.2025 2.49

Korpihotellin nousu ja tuho | Kaatukaa sisään, sanoi Lauri Kaartinen

Kun ta­ka­vuo­si­kym­me­ni­nä Jout­sen­lam­mel­la il­ta­rien­nois­sa käy­nei­den ih­mis­ten kans­sa jut­te­lee, nou­see lä­hes poik­keuk­ses­sa jos­sain vai­hees­sa esiin nimi Lau­ri Kaar­ti­nen – ja ni­me­no­maan po­si­tii­vi­ses­sa ja läm­pi­mäs­sä mie­les­sä. Myös Kaar­ti­sen sa­non­nat, ku­ten ”kaa­tu­kaa si­sään” tai ”kau­neus esiin”, tun­tu­vat is­kos­tu­neen kan­san mie­liin läh­te­mät­tö­mäs­ti.
Joutsan Junnupäivistä kaavailtiin Joutsenlammelle kansainvälistä lasten tapahtumaa, jossa yhdistyisivät kilpailu, leikki ja lapsiliikunta. Hanke jatkui aina vuoden 1990 kieppeille saakka. Kuvassa vasemmalla hotellia edustanut Vesa Saloranta, Joutsan silloinen kunnanjohtaja Kauko Säynätjoki, Pommin Heimo Latva, hotellin Pentti Nikkanen, olympiakomitean Jukka Uunila ja Pommin Sampo Rannikko.

Joutsan Junnupäivistä kaavailtiin Joutsenlammelle kansainvälistä lasten tapahtumaa, jossa yhdistyisivät kilpailu, leikki ja lapsiliikunta. Hanke jatkui aina vuoden 1990 kieppeille saakka. Kuvassa vasemmalla hotellia edustanut Vesa Saloranta, Joutsan silloinen kunnanjohtaja Kauko Säynätjoki, Pommin Heimo Latva, hotellin Pentti Nikkanen, olympiakomitean Jukka Uunila ja Pommin Sampo Rannikko.

Marko Nikkasen arkistot

Joutsan Junnupäivistä kaavailtiin Joutsenlammelle kansainvälistä lasten tapahtumaa, jossa yhdistyisivät kilpailu, leikki ja lapsiliikunta. Hanke jatkui aina vuoden 1990 kieppeille saakka. Kuvassa vasemmalla hotellia edustanut Vesa Saloranta, Joutsan silloinen kunnanjohtaja Kauko Säynätjoki, Pommin Heimo Latva, hotellin Pentti Nikkanen, olympiakomitean Jukka Uunila ja Pommin Sampo Rannikko.

Joutsan Junnupäivistä kaavailtiin Joutsenlammelle kansainvälistä lasten tapahtumaa, jossa yhdistyisivät kilpailu, leikki ja lapsiliikunta. Hanke jatkui aina vuoden 1990 kieppeille saakka. Kuvassa vasemmalla hotellia edustanut Vesa Saloranta, Joutsan silloinen kunnanjohtaja Kauko Säynätjoki, Pommin Heimo Latva, hotellin Pentti Nikkanen, olympiakomitean Jukka Uunila ja Pommin Sampo Rannikko.

Marko Nikkasen arkistot

Tänään
28.12.2025 2.48

Korpihotellin nousu ja tuho | Lukijoiden muistoja

Ke­sä­kuus­sa 1971 sis­ko­ni mies ky­syi mi­nul­ta, olen­ko läh­dös­sä lau­an­tai­na min­ne­kään. Hän oli lau­la­ja­na or­kes­te­ris­sa ja yl­lyt­ti mu­kaan keik­ka­mat­kal­le. Toi­sen soit­ta­jan tyt­tö­ka­ve­ri oli läh­dös­sä mu­kaan ja hä­nel­le tar­vit­tiin siis ka­ve­ria. Tuo­hon ai­kaan ra­vin­to­loi­hin si­sään­pää­sy ei ol­lut ol­len­kaan var­maa, mut­ta or­kes­te­rin po­jil­le oli tie­tys­ti ai­na pöy­tä va­rat­tu­na.
Maankuulut Joutsan Hiihdot järjestettiin Joutsenlammella 1974–1991. Kuva todennäköisesti Junnuhiihdoista 1980-luvun alkupuolelta.

Maankuulut Joutsan Hiihdot järjestettiin Joutsenlammella 1974–1991. Kuva todennäköisesti Junnuhiihdoista 1980-luvun alkupuolelta.

Marko Nikkasen arkistot

Maankuulut Joutsan Hiihdot järjestettiin Joutsenlammella 1974–1991. Kuva todennäköisesti Junnuhiihdoista 1980-luvun alkupuolelta.

Maankuulut Joutsan Hiihdot järjestettiin Joutsenlammella 1974–1991. Kuva todennäköisesti Junnuhiihdoista 1980-luvun alkupuolelta.

Marko Nikkasen arkistot

Tänään
28.12.2025 2.47

Korpihotellin nousu ja tuho | 1970- ja 1980-luvut olivat kulta-aikaa

1970- ja 1980-lu­vut oli­vat Jout­sen­lam­men kul­ta-ai­kaa. Mi­kään ei näyt­tä­nyt py­säyt­tä­vän kor­pi­ho­tel­lin me­nes­tys­kul­kua. Sii­tä, mil­lais­ta elä­mä noi­hin ai­koi­hin ho­tel­lil­la oli, ker­toi Jout­san Seu­dul­le Jout­sen­lam­men joh­ta­ja­na vuo­si­na 1985–1989 toi­mi­nut Ju­ha­ni Es­ke­li­nen.

Emeriina Tuominen

Emeriina Tuominen

Tänään
28.12.2025 2.46

Korpihotellin nousu ja tuho | Korpihotelli Joutsenlampi 1968–2011

Esi­pu­heek­si. Vuo­si ta­ka­pe­rin lo­ka­kuun lo­pul­la Jout­sen­lam­men ho­tel­li- ja ra­vin­to­la­toi­min­taa yl­lä­pi­tä­nyt Res­tel Oy il­moit­ti, et­tä kesä 2011 jää Jout­sen­lam­men vii­mei­sek­si. Vuok­ra-ai­ka jat­kui vie­lä 2012 lop­puun, mut­ta vuo­des­ta 2007 ke­sä­ho­tel­lik­si muu­te­tun kor­pi­ho­tel­lin taru tuli pää­tök­seen siis hie­man ole­tet­tua ai­em­min.
Kuvassa on Pendolino-juna juuri kiihdyttämässä Huttulan rautatieasemalta kohti Karimäen kallioleikkausta matkallaan etelän suuntaan. Tämä on tietysti puhdasta mielikuvitusta, mutta nykyisille radoille on aikoinaan ollut monta kilpailevaa reittivaihtoa. Arkistot paljastavat, että on pelkkää huonoa tuuria, ettei kuvan näkymä ole totta. Onneksi seudun johtava kuvamanipulaatioiden tekijä Jarmo Laakso on pystynyt loihtimaan ikkunan siihen aikaan, mikä ei koskaan toteutunut.

Kuvassa on Pendolino-juna juuri kiihdyttämässä Huttulan rautatieasemalta kohti Karimäen kallioleikkausta matkallaan etelän suuntaan. Tämä on tietysti puhdasta mielikuvitusta, mutta nykyisille radoille on aikoinaan ollut monta kilpailevaa reittivaihtoa. Arkistot paljastavat, että on pelkkää huonoa tuuria, ettei kuvan näkymä ole totta. Onneksi seudun johtava kuvamanipulaatioiden tekijä Jarmo Laakso on pystynyt loihtimaan ikkunan siihen aikaan, mikä ei koskaan toteutunut.

Jarmo Laakso

Kuvassa on Pendolino-juna juuri kiihdyttämässä Huttulan rautatieasemalta kohti Karimäen kallioleikkausta matkallaan etelän suuntaan. Tämä on tietysti puhdasta mielikuvitusta, mutta nykyisille radoille on aikoinaan ollut monta kilpailevaa reittivaihtoa. Arkistot paljastavat, että on pelkkää huonoa tuuria, ettei kuvan näkymä ole totta. Onneksi seudun johtava kuvamanipulaatioiden tekijä Jarmo Laakso on pystynyt loihtimaan ikkunan siihen aikaan, mikä ei koskaan toteutunut.

Kuvassa on Pendolino-juna juuri kiihdyttämässä Huttulan rautatieasemalta kohti Karimäen kallioleikkausta matkallaan etelän suuntaan. Tämä on tietysti puhdasta mielikuvitusta, mutta nykyisille radoille on aikoinaan ollut monta kilpailevaa reittivaihtoa. Arkistot paljastavat, että on pelkkää huonoa tuuria, ettei kuvan näkymä ole totta. Onneksi seudun johtava kuvamanipulaatioiden tekijä Jarmo Laakso on pystynyt loihtimaan ikkunan siihen aikaan, mikä ei koskaan toteutunut.

Jarmo Laakso

Uutiset
27.12.2025 2.50

Se oli sitä aikaa, kun Joutsa sai melkein rautatien

– Hy­vät mat­kus­ta­jat, tämä on pai­kal­lis­ju­na Hei­no­las­ta Jy­väs­ky­lään. Saa­vum­me Ru­ta­lah­den ase­mal­le kel­lo 15.20. Hy­vää mat­kaa. Bäs­ta pas­sa­ge­ra­re…
Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Heikki Jaatisen kulttuurisäätiö

Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Heikki Jaatisen kulttuurisäätiö

Uutiset
26.12.2025 2.52

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden käytössä ollut vene oli kuin olikin ikuistettu aikalaisen ottamaan valokuvaan

Jout­san Seu­dun lu­ki­jat muis­ta­vat var­mas­ti hy­vin, kuin­ka Jout­san suu­rim­man huk­ku­mi­son­net­to­muu­den mys­tee­rit as­kel ker­ral­laan sel­vi­si­vät ke­vääl­lä 2022. Vuon­na 1937 ta­pah­tui 8.9. Jääs­jär­vel­lä ve­ne­on­net­to­muus, jos­sa äkil­li­nen myrs­ky upot­ti pie­nen pe­rä­moot­to­ri­ve­neen. Tur­mas­sa huk­kui 5 hen­ki­löä Nie­mis­ten­ky­läl­lä si­jait­se­van Kor­pe­lan ta­lon vä­es­tä, ja vene jäi ka­dok­siin 85 vuo­dek­si. Tuol­loin alue oli Har­to­laa, sil­lä Nie­mis­ten­ky­lä siir­ret­tiin Jout­sal­le myö­hem­pi­nä ai­koi­na.
Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Tarja Kuikka

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Tarja Kuikka

Uutiset
26.12.2025 2.51

Jääsjärven tragedia | Jääsjärven syksyn 1937 veneonnettomuudesta dokumenttiohjelma

Jääs­jär­vel­lä syk­syl­lä 1937 ta­pah­tu­nees­ta vii­den ih­mi­sen hen­gen vaa­ti­nees­ta ve­ne­on­net­to­muu­des­ta on teh­ty do­ku­ment­ti­oh­jel­ma. Jout­sa­lai­sen Sari Tam­mi­sen kä­si­kir­joit­ta­ma, tuot­ta­ma ja oh­jaa­ma do­ku­ment­ti ker­too tänä ke­vää­nä suo­ri­te­tus­ta on­net­to­muus­ve­neen nos­tos­ta, ja sen niin sa­not­tu­na pu­nai­se­na lan­ka­na on on­net­to­muu­des­sa isän­sä Kor­pe­lan ti­lan isän­nän Juu­so Jaa­ti­sen ja kak­si si­sar­taan me­net­tä­neen Heik­ki Jaa­ti­sen ta­ri­na.
Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ilona Savitie

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ilona Savitie

Uutiset
26.12.2025 2.50

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden veneen nosto-operaatio onnistui – ammattisukeltajat nostivat kadonneen veneen syvyyksien haudasta

Vuo­si sit­ten ke­vääl­lä, tar­kal­leen 27. tou­ko­kuu­ta Kari Ylö­nen löy­si viis­to­kai­ku­luo­tai­mel­laan ve­neen, joka pal­jas­tui tar­kem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa vuon­na 1937 ka­don­neek­si ve­neek­si, jon­ka mu­ka­na jär­ven sy­vyyk­siin huk­kui vii­si ih­mis­tä.
Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Janne Airaksinen

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Janne Airaksinen

Uutiset
26.12.2025 2.49

Jääsjärven tragedia | Hukkumi­son­net­to­muudesta on säilynyt tarkkaa muistitietoa näihin päiviin asti

Jääs­jär­ven huk­ku­nei­den su­rul­li­sen ta­ri­nan seu­raa­mi­nen pai­kal­lis­leh­den ju­tuis­sa vii­me vuo­den ai­ka­na on ol­lut yl­lät­tä­vän mer­ki­tyk­sel­lis­tä mo­nel­le lu­ki­jal­le. Saa­tu pa­lau­te osoit­taa, et­tä on­net­to­muus on kes­kus­te­lut­ta­nut ih­mi­siä ihan vii­me ai­koi­hin as­ti, vaik­ka se ta­pah­tui 1937. On­net­to­muus on ol­lut jopa ole­tet­tua suu­rem­pi jär­ky­tys ai­ka­lai­sil­le.
Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Kari Ylönen

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Kari Ylönen

Uutiset
26.12.2025 2.48

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden vene on löytynyt

Jout­san suu­rin huk­ku­mi­son­net­to­muus ta­pah­tui vuon­na 1937, ta­san 84 vuot­ta sit­ten syys­kuun 8. päi­vä­nä. Tuol­loin vii­si ih­mis­tä jäi myrs­kyn uh­reik­si hei­dän ve­neen­sä upo­tes­sa. Ta­paus on ol­lut ar­voi­tus sii­tä läh­tien, kun­nes sin­nik­käät va­paa­eh­toi­set ava­si­vat uu­den lu­vun ker­to­muk­ses­sa.
Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Tarja Kuikka

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Tarja Kuikka

Uutiset
26.12.2025 2.51

Jääsjärven tragedia | Jääsjärven syksyn 1937 veneonnettomuudesta dokumenttiohjelma

Jääs­jär­vel­lä syk­syl­lä 1937 ta­pah­tu­nees­ta vii­den ih­mi­sen hen­gen vaa­ti­nees­ta ve­ne­on­net­to­muu­des­ta on teh­ty do­ku­ment­ti­oh­jel­ma. Jout­sa­lai­sen Sari Tam­mi­sen kä­si­kir­joit­ta­ma, tuot­ta­ma ja oh­jaa­ma do­ku­ment­ti ker­too tänä ke­vää­nä suo­ri­te­tus­ta on­net­to­muus­ve­neen nos­tos­ta, ja sen niin sa­not­tu­na pu­nai­se­na lan­ka­na on on­net­to­muu­des­sa isän­sä Kor­pe­lan ti­lan isän­nän Juu­so Jaa­ti­sen ja kak­si si­sar­taan me­net­tä­neen Heik­ki Jaa­ti­sen ta­ri­na.
Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ilona Savitie

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ilona Savitie

Uutiset
26.12.2025 2.50

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden veneen nosto-operaatio onnistui – ammattisukeltajat nostivat kadonneen veneen syvyyksien haudasta

Vuo­si sit­ten ke­vääl­lä, tar­kal­leen 27. tou­ko­kuu­ta Kari Ylö­nen löy­si viis­to­kai­ku­luo­tai­mel­laan ve­neen, joka pal­jas­tui tar­kem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa vuon­na 1937 ka­don­neek­si ve­neek­si, jon­ka mu­ka­na jär­ven sy­vyyk­siin huk­kui vii­si ih­mis­tä.
Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Janne Airaksinen

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Janne Airaksinen

Uutiset
26.12.2025 2.49

Jääsjärven tragedia | Hukkumi­son­net­to­muudesta on säilynyt tarkkaa muistitietoa näihin päiviin asti

Jääs­jär­ven huk­ku­nei­den su­rul­li­sen ta­ri­nan seu­raa­mi­nen pai­kal­lis­leh­den ju­tuis­sa vii­me vuo­den ai­ka­na on ol­lut yl­lät­tä­vän mer­ki­tyk­sel­lis­tä mo­nel­le lu­ki­jal­le. Saa­tu pa­lau­te osoit­taa, et­tä on­net­to­muus on kes­kus­te­lut­ta­nut ih­mi­siä ihan vii­me ai­koi­hin as­ti, vaik­ka se ta­pah­tui 1937. On­net­to­muus on ol­lut jopa ole­tet­tua suu­rem­pi jär­ky­tys ai­ka­lai­sil­le.
Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Kari Ylönen

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Kari Ylönen

Uutiset
26.12.2025 2.48

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden vene on löytynyt

Jout­san suu­rin huk­ku­mi­son­net­to­muus ta­pah­tui vuon­na 1937, ta­san 84 vuot­ta sit­ten syys­kuun 8. päi­vä­nä. Tuol­loin vii­si ih­mis­tä jäi myrs­kyn uh­reik­si hei­dän ve­neen­sä upo­tes­sa. Ta­paus on ol­lut ar­voi­tus sii­tä läh­tien, kun­nes sin­nik­käät va­paa­eh­toi­set ava­si­vat uu­den lu­vun ker­to­muk­ses­sa.