[Mariitta Kivisuo]

Minä ehdotin nimeksi Kauppakeskus Jousi, kun vaakunassa on jousi. Olen Espoosta muuttanut seitsemän vuotta sitten Joutsaan ja hyvin viihtynyt. Äitini ja mummoni olivat Leivonmäen Kivisuolta, lapsuusmuistot veti tänne.

[Eija Lavia]

Jullen punainen mökki on lentokentän puolivälissä etelästä tullessa oikealla puolella tietä. Ennen lentokenttää vanhan tien aikaan siinä kohdalla oli muös Jullen mutka

[Joutsan Seutu]

Kiitoksia Raija Rissaselle ideasta.

Paikallislehti Joutsan Seutu on avannut facebookissa ryhmän:
Muistojen Joutsa – Paikallislehti Joutsan Seutu.

[Matti Nurminen]

Sain Raija Rissasen kirjoituksesta idean perustin FB-sivuston Muistojeni Joutsa.

[Sarita Leppänen]

Joutsassa on Joutopäivät ja Joutomies niin kauppakeskus olisi pitänyt nimetä Joutolaksi. Perttulasta tulee mieleen Pertunmaa, ainakin ulkopaikkakuntalaisille.

[Raija Rissanen]

Olin elämäni ensimmäiset 20 vuotta joutsalainen ja pisimmän ajan, 35 vuotta, hartolalainen. Facebookissa toimii aktiivisesti ryhmä nimeltään Muistojeni Hartola. Kukahan olisi niin aloitteellinen, että perustaisi ryhmän joutsalaisten muistolle? Joutsan Seudulla on tilaajina monia entisiä joutsalaisia joten ryhmän ylläpito sopisi hyvin paikallislehdelle, eikö vaan?

[Airi Pekkola]

Perttula on erinomainen nimi kauppakeskukselle. Olenkin pohtinut, mistä nimi on peräisin. Nythän se selvisi kesäjoutsalaiselle. Tyhjiä nimihirviöitä alkaa olla liikaa. Uuteen paikkakuntaan tutustuminen on mielenkiintoisempaa, kun ottaa selvää historiasta tai kuulee alkuperäisiä kertomuksia.

[Seija Seppälä]

Kiitos muistoista. Todella kiva lukea.

[Antti Nieminen]

Tuosta mökistä en tiedä, mutta (Oolannin) Jullesta kyllä. Avioliitto toi Julius Karlssonin Ahvenanmaan Jomalasta Vaasan kautta Joutsaan 1910-luvulla. Hän toimi mm. Joutsan Osuusmeijerin Sisko-höyrylaivan koneenhoitajana ja laivaliikennöinnin loputtua koneenhoitajana sekä vanhalla että uudella meijerillä ja sittemmin kuten Keijo kirjoitti meijeriautonkuljettajana. Hän ei lainkaan pitänyt Julle-nimestä ja meijerillä kerrottiin hänen usein kivahtaneenkin: ei mine ole mikän Julle, mine ole Julius Karlsson, eikä ihme sillä Julle-nimellä oli ruotsin kielessä hieman huono kaiku, sama jos meillä kastaisit poikasi Manneksi. Uusi isännöitsijä Mauno Leppänen oli ainoa joka käytti Juliuksesta oikeaa nimeä.
Kun asuin Koiravuoressa 1950-luvulla, eräänä talvi-iltana olin pihalla ja tieltä kuului jokin tömähdys ja huutoa. Auto oli töytäissyt Jullen pyörineen hankeen. Jullen mielipide hankeen joutumisesta oli selvä: sine jeevel, pärkkele meinasit minut spillata. Julle ei suostunut lähtemään kivenheiton päähän lääkäritalolle ja niinpä äitini paikkasi hänet viereisellä kunnalliskodin sairasosatolla ja kuskin kanssakin syntyi sovinto ja tämä vei Juliuksen kotiin, sinne Jullen mutkaan.
Isä pisti pyörän turvaan ja seuraavana päivänä Julius kävi sen meijeriautolla hakemassa. Julius Karlssonilla oli kolme poikaa, sotaveteraaneja kaikki. Suurin osa tunsi Joutsaan jääneen Reinon, Jullen Reiskan, josta myös olisi monta juttua, mutta palsta loppuu…
Antti Nieminen, Yhteiskoulun poikia

[Seija Seppälä]

Jullen kurvi oli Tammihaaraan mennessä.

[Eeva Harju]

Kyllä minäkin Jullen mökin (luulen) tiedän. Tämä mökki on täältä Joutsasta mennessä vasemmalla puolella. Minullakin monta muistoa Julius Karlsonista elikkä Jullesta. Usein kuljimme Hänen kyydissä kirkolle kun muita kulkuneuvoja ei kulkenut Pajumäestä tänne kirkolle. Häne poltti piippua… kerran tuli tiukka paikka ja hän pisti piipun minun syliin. No, reikähän siinä mekkoon tuli. Ei silloin ollut tietoa turvavöistä eikä siitä, että lapsia ei kuljeteta 'etupenkillä'. Montako meitä siinä lie ollut… en muista.

[Keijo Malin]

lisikohan tämä Eevan kuvailema mökki Jullenmökki. Ahvenanmaa-lähtöinen Julle Karlsson oli meijerillä useassa tehtävässä ja viimeksi maitoautonkuljettajana ajaen puolibuldoggi Bedford-kuorma-autolla maitoja kyliltä meijerille 1950-luvulla. Originelli Julle asui yksikseen mökissä oikealla puolella Leivonmäelle mentäessä. Ehkäpä joku muistaa ja tietää tarkemmin.

[Eeva Harju]

Lisää näitä historian muisteloja. Joku aika sitten oli joitakin juttuja, muistaakseni Puutteenkulmalta. Minä katson joka kerta sellaista pientä mökkiä, joka on joskus ollut pellolla, mutta nyt puut kasvaa jo rakennuksen 'ikkunoista'. Pitkään se oli 'kunnossa' Leivonmäen ja Joutsan välillä, siinä puolenvälin paikkeilla. Ajattelen sen asukkaita ja tiloja. Tietääköhän kukaan sen historiaa?? Jotenkin se oli niin hyvin rakennetun näköinen, että näytti siltä, että joku oli sen itselleen rakentanut.

[Raija Rissanen]

Kiitokset Keijo Malinille paikallishistorian tietojen täydentämistä!

[Keijo Malin]

Aikoinaan Jotsassa syntyneenä ja koulumatkani Perttulan torpan ohi talsineena pidän nimivalintaa erinomaisena ja perinteitä kunnioittavana. Kyllä meitä sorretaan aivan riittävästi muutenkin mitään sanomattomilla ja ei-suomenkielisillä nimillä. Uskoisinpa Perttulan nimen periytyneen Ala-Hulikkalan torpan nimestä,jonka sauna oli aikoinaan puron varressa torpan ollessa ylätöyräällä.
Torpan asukkaita me pojanmossit pelottelimme syksypimeällä soittamalla pirunviulua ikkunasaranoissa…

[Julkaisija]

Artikkelit