Luhangan tekninen- ja ympäristölautakunta sai nähtäväkseen viime torstaina tuoreen tutkimuksen, jolla on arvioitu Ramboll Oy:n tekemiä melumittausraportteja Latamäen tuulivoimapuiston ympäristöstä. Rambollin mittausten tulokset on julkaistu vuosina 2020 ja 2021.

Nyt niiden luotettavuutta ja mittausmenetelmien toteutusta arvioi Sweco-yhtiön tekemä raportti, ja tämä työ oli Luhangan kunnan tilaama. Tekninen- ja ympäristölautakunta merkitsi arviointiraportin tiedoksi, mutta sen perusteella selvisi, että yhden mittauspisteen tuloksiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Todellisen tilanteen selvittämiseksi mittaukset tulee uusia.

Luhangan tekninen johtaja Reijo Koivuniemi kertookin, että kunta aikoo ensiksi edetä asiassa viranhaltijan kehotuksella, ja mikäli se ei johda tuloksiin, niin sitten lautakunta puuttuu peliin. Ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijo aikoo siksi kehottaa Luhanka Tuuli Ky:tä teettämään uudet melumittaukset Mittauspiste 2:lla Latamäessä.

Swecon raportti on pyrkinyt vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: täyttävätkö toteutetut melumittaukset niille asetetut vaatimukset ja aiheutuuko suoritettujen mittausten perusteella tuulivoimalan naapureille naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta?

Jos vastaukseksi tulisi kyllä, niin sitten tuli arvioida, millä tavoin mittaustulosten perusteella toiminnasta voidaan katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta. Nimittäin ympäristönsuojelulain perusteella ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Lisäksi tutkittiin, voisiko tapauksessa ympäristöluvan asemesta tulla kysymykseen YSL 180 pykälän mukainen yksittäinen määräys. Tässä pykälässä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ramboll mittasi aikanaan melua kolmessa mittauspisteessä. Sweco kiinnittää arviointitutkimuksessaan huomiota erityisesti Mittauspiste 2:n tuloksiin.

Mittausraportin mukaan Mittauspisteestä 2 ei ollut tallennettu säähavaintotietoja. Lisäksi tämän pisteen osalta tuulivoimalaitosten tuulitiedot eivät olleet käyttökelpoisia tietojen siirrossa tapahtuneen häiriön vuoksi. Näin ollen ohjearvotulkinta ei ole mahdollista ja mittaustulos suuntaa-antava 41 dB, epävarmuus 3 dB.

Mittauspisteiden 1 ja 3 osalta tuulisuustiedot kerättiin suunnitellun mukaisesti 1 min keskiarvoina sekä mittauspisteen että tuulivoimaloiden osalta. Melutasot alittivat melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset päivä- ja yöohjearvot: MP1:n mittaustulos 32 dB, epävarmuus 3 dB -> 5 dB ohjearvoon ja MP3:n mittaustulos 33 dB, epävarmuus 3 dB -> 4 dB ohjearvoon.

Analyysiksi muodostui, että Mittauspisteen 2 osalta suoritettujen melumittausten perusteella ei voida poissulkea sitä, aiheutuuko Latamäen tuulivoimapuiston toiminnasta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Toisaalta on niinkin, että mittauksista perusteella on mahdollista, että myös Mittauspisteessä 2 melutasot pysyvätkin ohjearvojen rajoissa.

Mitä tulee ympäristönsuojelulain 180 pykälän tarkoittaman yksittäisen määräyksen käyttökelpoisuuteen Latamäen tilanteeseen, niin raportti ei sitä kannata.

Yksittäisen määräyksen soveltamistilanteet liittyvät lähtökohtaisesti pienimuotoisiin haittoja aiheuttaviin tilanteisiin, jolloin ympäristövaikutukset ulottuvat suppealle alueelle ja ovat hallittavissa yksittäisillä määräyksillä. Sen sijaan teollisen mittaluokan tuulivoimalat ovat luonteeltaan pysyviä ja ne on tarkoitettu toimimaan jatkuvasti ympäri vuorokauden.

Toiminnasta aiheutuva melu voi olla luonteeltaan erityisen häiritsevää ja se voi levitä laajalle alueelle. Tällaisessa tilanteessa yksittäisillä määräyksillä ei voida korvata ympäristölupaharkinnassa mahdollisia, erilaisia toimintaan liittyviä rajoituksia ja tarkkailuvelvoitteita sekä toiminnan vaikutusalueella asuvien osallistumisen mahdollistavaa ympäristölupamenettelyä.

Ympäristöluvan vaatimisen kynnyksen ylittymistä arvioitaessa todetaan, ettei ainakaan Mittauspisteen 2 osalta suoritettujen melumittausten perusteella voida poissulkea sitä, aiheutuuko Latamäen tuulivoimapuiston toiminnasta naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. YSL 27.2 §:n 3 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua naapuruussuhdelain 17.1 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Raportti toteaa, että tämänhetkisillä tiedoilla toiminnan jatkamisen voisi katsoa edellyttävän ympäristölupaa.

Yllä mainittuun liittyy reunaehto, koska tulee muistaa, että kaikesta huolimatta myös Mittauspisteen 2 melutasot voivat olla ohjearvojen mukaisia. Siksi Sweco suosittelee määräämään toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään melutasojen todellisen tilan myös Mittauspisteen 2 osalta. Tämä voidaan tehdä joko YSL 175.1 §:n 3 kohdan nojalla tai osana ympäristölupaprosessia.

Lisäksi tulee harkita ympäristömelumittauksien tekemistä lähimpänä tuulivoimapuistoa sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla. Tuulivoimapuiston koillispuolella on yksi noin 800 metrin etäisyydelle sijoittuva asuinrakennus, minkä kiinteistön osalta melumittauksia ei ole tehty. Nykyiset mittauspisteet sijaitsevat lähimmillään noin 1.000 metrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista.

Syytä, miksei mittauksia kyseisellä kiinteistöllä ole tehty ei ole tiedossa, mutta Sweco muistuttaa, että oikeuskäytännön valossa (esim. KHO:2016:13) kiinteistön omistajan suostumuksella ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa ympäristöluvan tarvetta. Ympäristöluvanvaraisuutta arvioitaessa on hyvä huomioida myös vaikutusalueen kaavoitus- ja rakennuslupatilanne.

Raportin mukaan sisämelutasojen arviointi ei ole tarpeellista pienitaajuisen melun osalta tilanteessa, jossa ulkomelutasojen ohjearvot alittuvat. Tosin raportti listaa myös lukuisia eri oikeuspäätöksiä verrokiksi. Niissä on nostettu esiin muun muassa mallintamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Muun muassa rasituksen kohtuuttomuutta tulee arvioida kokonaisuutena.

Harkinta ympäristöluvan tarpeesta yksittäistapauksessa ja etenkin ennen tuulivoimameluasetuksen voimaantuloa rakennettujen tuulipuistojen osalta tuleekin aina tehdä tapauskohtaisiin olosuhteisiin perustuen.

Tässä kohtaa viitataan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä YSL 49 §:n mukaisesti, ettei kohtuutonta rasitusta aiheudu yhdessä muiden toimintojen kanssa. Asiassa huomionarvoista on kuitenkin, ettei naapuruussuhdelain 17.1 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta ja siten ympäristölupavelvollisuutta voida arvioida suoraan melutasoja koskevien ohjearvojen perustella, sillä ne eivät ole luonteeltaan oikeudellisesti sitovia, vaan enimmäisarvot ovat ohjeellisia.

Janne Airaksinen

Latamäen tuulivoimaloiden melusta ja siitä, tarvitaanko tuulivoimapuistolle ympäristölupa, käydään edelleen jatkuvaa monivaiheista prosessia. Kuva: JS Arkisto.