Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt päätöksellään 14.9. Pohjois-Päijänteen kalatalousalueelle luvan Joutsan kunnassa sijaitsevan Rutajoen Seinäkosken nykyisen padon purkamiseen, pohjakynnyksen rakentamiseen Seinäkosken yläosaan, sekä kosken kalataloudelliseen kunnostamiseen ja uoman osittaiseen siirtämiseen.
Päätös on Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen toukokuussa 2022 vireille paneman ja myöhemmin täydennetyn hakemuksen mukainen. Padon purkaminen parantaa etenkin järvitaimenen elinolosuhteita.
Myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin 10 vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Päätöstä koskeva valitusaika päättyy 23.10.2023.
Rutajoen Seinäkoski tunnetaan myös Tammenkoskena ja Tammen Myllykoskena. Seinäkosken pato sijaitsee Rutajoen yläosalla Rutalahden asuintaajamasta nelisen kilometriä kaakkoon. Rutajoki virtaa säännöstelyltä Rutajärveltä Päijänteen Rutalahteen. Rutajärvestä vedet johdetaan Rutapohjan kanavan kautta Seinäkoskessa sijaitsevan padon yläpuoliseen keinotekoiseen patoaltaaseen, Myllylampeen. Seinäkosken pato on nykyisellään täydellinen nousueste vesieliöstölle. Seinäkosken padolla ei ole enää toiminnassa olevaa vesivoimaa tai vettä käyttäviä laitoksia. Myllylaitos on purettu ja myllyn johdinkanava täytetty maa-aineksilla. Seinäkosken padon poistaminen ja virtavesikunnostus eivät vaikuta Rutajärven veden pinnan korkeuksiin.
Päätöksen mukaisesti rakennustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Hankkeesta seuraa todennäköisesti työnaikaista paikallista veden samentumista, mitä haittaa vähennetään toteuttamalla työt alivirtaamakaudella.
Nykyisen padon maanpäälliset rakenteet on purettava ja purkutöiden aikana on huolehdittava, ettei purkujätettä pääse vesistöön. Uoman siirrosta syntyvät kaivuumassat voidaan hyödyntää. Töiden päätyttyä toimenpidealueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Luvan saajan on huolehdittava pohjakynnyksen ja muiden rakenteiden kunnossapidosta.
Seinäkosken kalataloudellinen kunnostus pitää toteuttaa hakemuksen mukaisesti luonnonmukaisena, osittain vesittyneenä koskiuomana, jossa veden virtausta on johdettava puolelta toiselle ja virtausnopeutta hidastettava. Uomaan tulee tehdä kalojen lisääntymis-, poikastuotanto- ja suoja-alueiksi soveltuvia alueita.
Seinäkosken padon purkamisella poistetaan täydellinen nousueste ja palautetaan kalojen vaellusyhteys Päijänteestä Rutajoen kautta Rutajärveen. Uoman siirron myötä kosken pudotuskorkeus jakautuu pidemmälle matkalle, eikä se siten muodostu nousun esteeksi. Hankkeen toteuttaminen on valtioneuvoston maaliskuussa 2023 hyväksymän kansallisen kalatiestrategian tavoitteiden mukaista.
Rutajoki kuuluu Natura 2000 -alueen luontotyyppiin ”Fennoskandian luonnontilainen jokireitti”. Hanke sijoittuu kuitenkin voimakkaasti muokattuun uoman osaan, jonka virtaama ei ole luonnontilainen. Hanke on vahvasti virtavesiluontoa ennallistava ja luontotyypin edustavuus tältä osin paranee selvästi. Aluehallintovirasto katsoo, että hanke ei merkittävästi heikennä Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, eikä siten luonnonsuojelulain mukaista erillistä vaikutusarviointia ole ollut tarpeen laatia. Vedenlaadultaan ja ekologisesti Rutajoki ja Rutajärvi ovat tällä hetkellä erinomaisessa tai hyvässä tilassa.
Yleistä hyötyä hankkeella katsotaan saavutettavan mm. luonnon tilan ja eliöstön kulkumahdollisuuksien parantumisen vuoksi. Koskialueen monimuotoisuuden parantuminen parantaa myös alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Aluehallintovirasto on huomioinut ennen päätöksentekoaan hankkeesta annetut lausunnot, jotka pyydettiin ja saatiin Keski-Suomen ELY-keskukselta, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Joutsan kunnalta, Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Metsähallitukselta. Lausunnon jätti myös Keski-Suomen museo.
Marko Nikkanen
Yläkuva: Pato on ilmeisesti nykymuotoisenaan ollut virrassa 1940-luvun lopulta lähtien. Kuva: Janne Airaksinen.
Loading ...
