Näin lausui maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja EU:n parlamentin jäsen Mauri Pekkarinen Joutsan Joutopäivillä: ”Luonnosta kunnan vahva valtti. Luonto nousee entistä vahvemmaksi valtiksi. Matkailun markkinoinnin yhteistyösopimus Jyväskylän kanssa on mielestäni erittäin tärkeä tälle seudulle. Omat rahkeet eivät riitä kertomaan laajalle maailmalle, mitä kaikkea luonto voi täällä tarjota. Nyt esimerkiksi Leivonmäen kansallispuisto ja sen veturirooli matkailussa voi vahvistua.” (Keskisuomalainen 16.08.2019).

Leivonmäen kansallispuistolla on vahva veturirooli paitsi Joutsassa, myös laajemmin, mihin Mauri aivan oikein viittasi nelisen vuotta sitten. Mutta mikä on nyt Joutsan keskustalaisten oma rooli kansallispuiston veturiroolin tukemisessa?

Kansallispuiston paikallinen asiantuntija Lea-Elina Nikkilä teki Joutsan kunnanhallituksessa ehdotuksen, että Höystösensuo pitäisi poistaa tuulivoiman maakuntakaavan luonnoksesta. Näin siksi, että tuulivoimalat rikkoisivat pahasti kansallispuiston maiseman. Ehdotus kaatui äänin 5–4. Höystösensuon säilyttämistä maakuntakaavan luonnoksessa kannatti neljä keskustalaista ja yksi demari. Poistamisen kannalla olivat Nikkilän lisäksi perussuomalaiset ja kokoomus.

Tuntuu kuin olisi palattu ajassa kauas taakse päin. Joutsan Seutu otsikoi uutisensa Leivonmäen kunnanvaltuuston kokouksesta vuonna 1973 näin: ”Leivonmäellä vastustetaan jyrkästi Rutajärven-Haapasuon kansallispuistohanketta”.

Maakuntalehti Keskisuomalainen puolestaan kysyi näin: ”Tehdäänkö leivonmäkisistä tulevaisuudessa puistosetiä ja -tätejä?”.

Joutsan Seutu ei tyytynyt vähättelemään ”puistosetiä ja -tätejä”. Se halveksi ”elintasoihmisiä”: “Paljoon on Leivonmäellä varmasti varauduttu, mutta tuskin sentään alueluovutusten lisäksi vielä turvaamaan elintasoihmisten luonnonrauhaisaa ravitsemusta”. Lehti pelkäsi, että kunta joutuisi kansallispuiston myötä panostamaan matkailijoiden majoitus- ja ravitsemuspalveluihin.

Muun muassa tällaisia tietoja löytyy Lea-Elina Nikkilän kirjoittamasta Leivonmäen kansallispuiston historiikistä.

Voisi perustellusti käyttää Joutsan keskustalaisten menettelystä Sillanpään marssilaulun sanoja: ”Sama kaiku on askelten. Kyllä vaistomme tuntee sen, kuinka kumpujen kätköistä mullasta maan, isät katsovat poikiaan.”

Luulisi, että kauna kansallispuistoa kohtaan olisi jäänyt jo historiaan. Leivonmäen kansallispuiston maiseman suojeleminen on paljon tärkeämpi asia sekä paikallisesti että kansallisesti ja jopa kansainvälisesti kuin muutaman maanomistajan etu. Muutamien ahneus ei saa mennä yleisen edun edelle. Mauri Pekkarisen lausuma tunnuslause vuonna 2019 on hyvä: ”Luonnosta kunnan vahva valtti.”

Myös Jyväskylään aiottu Salola Wind Park -hanke uhkasi kansallispuistoa. Silloin toiselta puolen kuin Höystösensuon hanke nyt. Jyväskylässä myös keskustapuolue asettui ryhdikkäästi yleisen edun puolelle. Salolan hankkeen pitkälle valmisteltu kaavoitus lopetettiin kaupunkirakennelautakunnan yksimielisellä päätöksellä 1.2.2022. Milloin saadaan piste Höystösensuon seikkailulle?

Vesa Nuolioja
Jyväskylä