Joutsan kunnassa kytee ”eläkepommi”. Tai ainakin jotain sen suuntaista. Lisäksi kunnalla ja koko paikkakunnalla olleet ja olevat avoimet työpaikat eivät ole ainakaan viime aikoina (potentiaalisia) hakijoita laajemmin kiinnostaneet. Yhteiskuntasysteemin ansiosta on varsin tavanomaista, että vähintään osa hakijoista on työnhakuvelvoitettuja, jotka eivät välttämättä ole täysin tosissaan ja intomieltä uhkuvina tyrkyllä olevaa pestiä tavoittelemassa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Maukonen herätteli kuulijoitaan kesäkuun ensimmäisen maanantain valtuuston istunnossa toteamalla, että eläköityminen ja rekrytoinnit ovat Joutsalle iso haaste. Viime vuoden aikana kunnan palveluksesta eläköityi 8 työntekijää ja tahti on Maukosen näkemyksen mukaan lähivuosina vaan kiihtymään päin. Joutsan kunta julkaisi vuonna 2022 virallisessa ja julkisessa ”Kuntarekryssä” yhteensä 58 hakuilmoitusta. Näitä paikkoja haki kaikkinensa 271 henkilöä eli keskimäärin 4–5 hakijaa avointa paikkaa kohden.

Tungokseen asti ei ole siis tulijoita. Erityisesti opetus- ja sote-puolen sijaisuuksiin on ollut vaikea saada työvoimaa. Maukonen toteaa, että tästä kärsivät koulupuolella lapset ja nuoret, ja sosiaali- ja terveydenhuollon puolella heikommassa asemassa olevat sairaat ja vanhukset. Lohtua ei liioin tuo se, että vaikeudet ovat sittemmin saaneet jatkumoa myös hyvinvointialueella.

Maukonen maalailee vallitsevaan huolestuttavaan tilanteeseen mahdollisesti helpottavaa ja ainakin harkinnan arvoista konstia: ”Kunnan työntekijöiden tuleviin eläköitymisiin, äkillisiin sairauslomiin ja irtisanoutumisiin, kuin myös muihin poissaoloihin voitaisiin paremmin varautua palvelu-/resurssikeskusmallilla. Siinä työntekijöiden tehtävänkuvat eivät olisi niin tiukasti kuin nykypäivänä yhteen henkilöön sidottuja, vaan työtä tehtäisiin tiimimallilla.”

Sitten vielä pieneksi toviksi Joutsan seurakunnan äärelle. Vastoin kun Joutsan kunta, se pystyi tahkoamaan menneen vuoden tilinpäätökseensä voitollisen tuloksen: likimain 100.000 € jäi laskelman alimmalle viivalle ns. hyvää. Kunnalla sitä vastoin meni pakkaselle 1,2 miljoonan edestä. Ettei kuitenkin olisi seurakunnalla silmänlumetta. Taitaa valitettavasti olla. Ilman kertaluonteisia tulosvaikutteisia tuottoeriä, kuten tontti- ja puukauppoja, oltaisiin sielläkin auttamatta miinuksella. Kirkollisverotuotot ja muut varsinaiset tuotot eivät riitä kattamaan toimintakuluja – eivät nyt, eivätkä jatkossakaan. Lääkelaukusta löytyy kuitenkin vähintään vielä muutamaksi vuodeksi helpottavia rohtoja: Joutsan seurakunnalla on pistää lihoiksi viime kädessä noin tuhannen hehtaarin metsäomaisuus ja esimerkiksi kelpo kattaus tontteja. Ainakin periaatteessa.

Tälläkin hetkellä paikallisella kiinteistövälittäjällä on tarjolla alun toistakymmentä Joutsan seurakunnan omistamaa rantatonttia, jotka yhtä lukuun ottamatta sijaitsevat Joutsassa puhtoisen Ison Säynjärven rannalla. Yksi on Rutajärven Kolkkapohjassa. Tontit ovat kooltaan 4.500–6.700 m2 ja niiden (11 kpl) yhteenlaskettu hintapyyntö on reilut 500.000 €. Muu seurakunnan kiinteistömassa ei välttämättä ole yleisesti ottaen kovinkaan haluttua ja järin kiinnostavaa. Paitsi Pekkasten leirikeskus ehkä.

Toisaalta lienee lähinnä viisautta ymmärtää, ettei kertaluonteisten ”piristysruiskeiden” varaan kannattaisi ainakaan pitemmän päälle isosti laskea.

Marko Nikkanen

Tagged with →