
Liikekeskus on liittynyt vahvasti monen joutsalaisen työhistoriaan, ja yksi heistä on Erik Heino. Liikekeskuksen tienoo tuli hänelle tutuksi vuodesta 1974 lähtien, kun Heino aloitti taksihommissa armeijasta tultuaan.
– Siihen aikaan meillä oli päivystys aamukahdeksasta yöhön kahteen. Viikon jokaisena päivänä. Meitä oli siinä 8 taksia. Toiminta oli hyvin vilkasta, muistelee Heino.
– Ylikonstaapeli Aaro Ahonen lahjoitti taksikoppiin armeijan metalliset kerrossängyt. Niissä yöllä levättiin, ja kuunneltiin, kuinka seinän takana K-kaupan isot kylmäkoneet käydä jytkyttivät. Taksikoppihan sijaitsi Liikekeskuksessa pienessä ulkonevassa rakennuksen osassa linja-autoaseman puolella, viimeisin rooli sillä taisi olla toimiminen laitetilana.
Joutsan Osuuskauppa aloitti Jousi-Baarin ja matkahuollon toiminnan Liikekeskuksen valmistuessa, ja Heino perusti yhtiön ja hankki tämän liiketoiminnan perheelleen 70–80-lukujen taitteessa.
– Pidimme Jousi-Baaria ja matkahuoltoa työllistäen itsemme lisäksi useampia vieraita työntekijöitä, ja minä myin taksin pois ja perustin autotarvikeliikkeen. Olin töissä baarissa vapaa-aikoinani.
– Jousi-Baari ja matkahuolto olivat auki joka päivä 06.00–22.00, lukuun ottamassa joulupäivää. Se oli meillä vajaa 10 vuotta, jolloin myimme liiketoiminnan eteenpäin.
– Asiakkaita tuli paljon busseista. Pysähdystauon aikana matkustajat hakivat monenlaista naposteltavaa.
Nuoremman sukupolven on vaikea käsittää, kuinka paljon tuolla aikakaudella ihmisiä oli liikkeellä Joutsan kokoisissa maaseututaajamissa. Ostokset tehtiin Joutsassa, jossa oli saatavilla kaikki mitä tarvittiin. Kaupunkeihin ei välttämättä tarvinnut lähteä ollenkaan kauppareissuille.
Linja-autoasemalla oli busseja vieri vieressä ja matkustajia kuhisemalla tulossa ja menossa. Kylillä asui paljon ihmisiä, ja koska moni ei tuolloin omistanut henkilöautoa, kulkuvälineinä olivat linja-autot ja taksit. Busseja tuli kaikilta sivukyliltä, ja takaisin pääsi linjurilla hyvinkin myöhäiseen kellonaikaan.
– Väkeä oli suuret määrät liikkeellä nykyiseen verrattuna. Sellaiset päivät kuin maitotilipäivä näkyi katukuvassa, sillä mummoa ja pappaa tuli kovasti taajamaan asioiden perässä. Lisäksi 70-luvun alun rakennusbuumi toi oman vilskeensä aina kun työpäivä päättyi. Tuolloinhan tehtiin useita kerrostaloja, ja myös omakotitaloja nousi paljon.
– Mieleen on jäänyt tilanteet, missä työmiehet tulivat töistä päästyään Jousi-Baariin kaljalle, kuka jalkaisin, kuka polkupyörällä tai mopolla. Eivät nyt varmaan kaikki, mutta kuitenkin todella iso joukko, naurahtaa Heino.
Joutopäivät ja juhannus olivat hetket, jolloin Joutsaan virtasi hirmuisesti porukkaa. Oravakiven leirintäalueella oli isot juhlat juhannuksena, ja kaikki liikenne sinne tapahtui Liikekeskuksen ja linja-autoaseman kautta. Juhannuksenviettäjiä tuli busseista rinkkojen ja makuupussien kanssa, ja käyttivät tietysti samalla runsaasti paikallisten kauppojen, ravintoloiden ja taksien palveluja. Joutopäivillä meininki oli, mikäli mahdollista, vieläkin hektisempää.
Janne Airaksinen
Kaksiosaisen Muistoissa Joutsan Liikekeskus -juttusarjan ensimmäiseen osaan kuuluvat myös Joutsan Seudun lukijoiden muistelut sekä juttu torakkakostajasta.