Joutsan seutukunnalla on yhä voimissaan vankka sahtiperinne. Sahti kuuluu perinnejuomana niin talkoisiin, juhliin kuin juhlapäiviin. Sen valmistaminen on tarkkaa puuhaa ja erityisesti käymiselle pitää varata tarpeeksi aikaa.

– Viime vuosina Joutsan sahtimestaruudesta on kisannut hyvin pieni joukko yhdistyksen saunoilla. Tiedostamme, että tekijöitä on, mutta syystä taikka toisesta, osallistujia on saatu vain kourallinen mukaan. Sahti on kuitenkin yksi asia, josta Joutsa tunnetaan. Haluamme omalta osaltamme olla mukana elvyttämässä sahtiperinnettä sekä tuoda sitä vielä enemmän tietoisuuteen, toteaa Löylyä Elämään Ry:n puheenjohtaja Heta-Maija Hintikka.

Tänä vuonna Joutsan sahtimestaruudesta sekä samalla paikasta SM-kisoihin kisataan Joutopäivälauantaina Talomuseolla. Löylyä Elämään Ry toimii tuttuun tapaan karsintojen järjestäjätahona.

– Sahdinpano on tarkka prosessi, jota pitäisi nykypäivänä osata arvostaa enemmän. Nyt kun kilpailut käydään Talomuseon idyllisessä miljöössä asiantuntevan raadin ruotiessa ja toivottavasti runsaan yleisön seuratessa, niin eiköhän näistä muodostu juhlajuomalle sen ansaitsema kunnioitus ja arvostus, summaa Hintikka.

Paikallisista koostuvassa tuomaristossa on kuusi jäsentä, kolme naista ja kolme miestä. Tänä vuonna mukana on myös nuoremman sukupolven edustajia, sillä joutsalaisen sahtiperinteen tahdotaan jatkuvan. Nuorten mukaan ottaminen tuomarointiin nähdään perinteen vaalimiseen yhtenä mahdollisuutena.

Vaikka kilpailupaikka nyt vaihtui, pidetään järjestävän tahon puolelta samoista käytänteistä kiinni. Kilpailijoiden hyvissä ajoin kilpailupaikalle toimittamat näytteet numeroidaan ja säilytetään kylmässä kilpailuun asti. Näytettä tulee olla noin 2–3 litraa. Tuomaristo arvostelee näytteistä muun muassa värin, tuoksun, koostumuksen sekä tietenkin maun.

Hintikka toivoo, että kilpailuun lähtisi sahdintekijöitä ympäri Joutsaa. Kuten SM-kilpailuissa, myös Joutsan karsinnoissa jaetaan vain sijat yksi, kaksi ja kolme. Kaikki muut ovat sijalla neljä. Tällä pyritään Hintikan mukaan madaltamaan kynnystä lähteä mukaan kilpailuun.

– Sahdinvalmistus on vähän kuin ruisleivän teko, siinä pitää näkyä tekijän kädenjälki. Näitä vivahteita paikallisten valmistamista sahdeista toivon löytyvän, kertoo Hintikka.

Sahdilla on vahva yhteys Joutopäiviin; ensimmäisen kerran Joutopäivien historiassa sahtia oli tarjolla vuonna 1987. Tällöin Alko myönsi Joutsan Sahti Oy:lle ensimmäisenä maailmassa sahdin valmistusluvan – puolestaan sahdinmaisteluun tarvittavia anniskelulupia oli seutukunnalle myönnetty kolme. Sahtihanat avattiin 10.7.1987 puoliltapäivin ja sahtia sai anniskella alle 0,5 litran kerta-annoksissa paikan päällä oikeudet omaavissa ravintoloissa sekä lukion kentällä sijainneessa ns. sahtikarsinassa.

Tänä vuonna Sahdin SM-kisat järjestetään elokuussa Nakkilassa. Viimeksi joutsalainen sahti on ollut mitalisijoilla vuonna 2007, jolloin Olkkosen Pasi nappasi hopeaa. Sahdinvalmistuksen SM-kisoja on järjestetty jo vuodesta 1992.

Lähde: Jousan sahdinvalmistuksen ABC

Jonna Keihäsniemi

Kuvat: JS Arkisto / Tarja Kuikka ja Markku Parkkonen


Tämä artikkeli kuuluu maksuttomiin näyteartikkeleihin, joita julkaistaan viikoittain yksi.

JS Digissä ajantasainen, seitsemänä päivänä viikossa tuoreet uutiset tarjoava uutisvirta käytettävissäsi missä ikinä liikutkin – lisäksi viikoittainen näköislehti kattavine arkistoineen. Saatavilla ja luettavissa vuoden jokaisena päivänä, paikasta riippumatta.

Tilaamalla JS Digin vuodeksi hintaan 60 euroa, saat tuoreita uutisia 16 sentillä per päivä! Tee tilaus tästä

Tagged with →