Keski-Suomen maakunnan täysi-ikäisten mielestä oman maakunnan kehittyviä vahvuuksia ovat lisääntyvä energiatehokkuus ja luonnonvarojen vastuullinen hyödyntäminen. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Toisaalta keskisuomalaiset suhtautuvat pessimistisesti asumisen hinnan, maakunnan taloudellisen tilanteen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitykseen seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Enemmistö Keski-Suomessa asuvista on erittäin tai melko tyytyväinen asuinviihtyvyyteen maakunnassaan (76 % erittäin tai melko tyytyväinen). Myös elämisen laatu (69 %) ja elinolot (64 %) maakunnassa tyydyttävät asukkaita.
Kolme tiedustelluista kuudesta olosuhteesta tai palvelusta ovat sellaisia, joihin merkittävä osa kyselyvastaajista on tyytymättömiä. Keskisuomalaisista vain 30 prosenttia on tyytyväinen maakunnan ja sen kuntien taloudelliseen tilanteeseen, ja joka kolmas (32 %) ilmaisi tyytymättömyytensä asiaan.
Lähes joka toinen on vähintään melko tyytyväinen terveys- ja sosiaalipalveluihin (44 %), mutta toisaalta joka kolmas on niihin tyytymättömiä (34 %). Maakunnan työllisyystilanteeseen sanoo olevansa tyytymätön joka neljäs (26 %). Keskisuomalaisten mielipiteet arvioiduista maakunnan ominaisuuksista eivät poikenneet merkittävästi koko maan tuloksista.
Tutkimuksessa selvitettiin näkemyksiä myös erikokoisten alueellisten kokonaisuuksien kehityksestä ja tulevaisuudesta. Noin joka kolmas (30 %) keskisuomalainen uskoo oman maakuntansa kehittyvän tulevaisuudessa muita maakuntia paremmin. Toisaalta joka viides uskoo muihin maakuntiin verrattuna heikompaan kehitykseen (19 %). Yleensä ottaen suhtautuminen oman maakunnan kehitykseen suhteessa muihin aluekokonaisuuksiin on lähellä koko tutkimusaineiston vastausten tasoa.
Näkemyksiä oman maakunnan kehityksestä selvitettiin tutkimuksessa tarkemmin siten, että vastaajille esitettiin 25 seikan lista asioita ja kysyttiin, millaiseksi arvioi niiden osalta oman maakunnan kehityksen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot olivat parempaan suuntaan, mikään ei muutu, huonompaan suuntaan ja ei osaa sanoa.
Vain yksi esitetyistä – energiatehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen – sai keskisuomalaisilta erittäin optimistisen arvion (55 % vastasi parempaan suuntaan). Seuraavaksi myönteisimmin arvioitiin maakunnan kansainvälisyyden sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien (40 %) tulevaa kehitystä.
Useimmissa tiedustelluissa kohdissa positiivisten kehitysarvioiden osuus on suurempi kuin negatiivisten kehitysarvioiden osuus. Kuitenkin neljässä asiassa kehitysodotukset ovat niin kielteisiä, että enemmistö eli yli 50 prosenttia vastaajista katsoo niiden kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan. Tällaisia ovat asumisen hinta (71 % arvioi kehityksen kulkevan huonompaan suuntaan), maakunnan yksittäisten kuntien taloustilanne (62 %), terveys- ja sosiaalipalvelut (62 %) sekä maakunnan yleinen taloudellinen tilanne (53 %).
Kun vain neljää seikkaa 25:stä arvioidaan kehitykseltään vahvan pessimistisesti, tulevaisuusnäkymien kokonaiskuvan voidaan sanoa olevan melko optimistinen. Keskisuomalaisten näkemykset ovat muuttuneet useimmissa kysytyissä asioissa hivenen optimistisemmiksi verrattuna loppuvuoteen 2020, jolloin asiaa tiedusteltiin samalla kysymyksenasettelulla edellisen kerran. Keskisuomalaisten arviot maakuntansa tulevaisuudesta eivät poikkea vuonna 2023 merkittävästi koko maan keskiarvosta.
Tähän samaiseen tutkimukseen liittyen on lähiviikkojen aikana tulossa vielä kaksi erillistä kirjoitusta Keski-Suomea koskien ja nämä molemmat olisi tarkoitus julkaista myös paikallislehti Joutsan Seudussa: 1) Alueen kansalaisten näkemykset julkisen talouden sopeuttamistoimiin ja aluetukiin, ja 2) Alueen kansalaisten suhtautuminen sote-uudistukseen ja kuntien tehtävien hoitamiseen.
Antti Mykkänen
asiamies / KAKS
Tutkimuksen toteutus: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa tammikuussa 2023. Haastatteluja tehtiin Keski-Suomessa 261. Vastaajat edustavat maakunnan 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Keski-Suomessa kuusi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Loading ...
