
Joutsan kunnanhallituksessa tämän viikon maanantaina äänestyksen jälkeen hyväksytty kunnan lausuntoteksti Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 viranomaisehdotuksesta ei välttämättä syntynyt ilman jonkinasteisia valmisteluvaiheen jännitteitä. Tekninen johtaja ja ympäristötarkastaja oli merkitty hallituksen kokouksen asialistalle kyseisen lausunnon valmistelijoiksi, vaikka siinä on tiettävästi myös kunnanjohtajan (kalkkiviivojen) kynäilyä.
Ja jälleen kaiken takana yhtenä on pyhän ”kuntaraamatun” tulkinta. Nimittäin joulukuussa hyväksytyn kunnan hallintosäännön ja siihen hyvin olennaisena osana nivoutuvan toimivaltataulukon. Metakkaa ja sotkua voi saada aikaiseksi esimerkiksi vain yhden vaivaisen pilkun puuttuminen kohdasta, missä sen olisi oikein hyvä ja tärkeä olla.
Hallintosääntö sanoo, että kaavoitus kuuluu tekniselle toimelle ja vastuuhenkilönä on tekninen johtaja. Saatettiin siis ainakin hetken ajatella, että myös maakuntakaavasta lausuminen kuuluu tekniselle johtajalle, koska Joutsan kunnanvaltuuston 12.12.2022 hyväksymän toimivaltataulukon mukaan ”tekninen johtaja antaa kunnan puolesta lausunnot ja kannanotot eri viranomaisten ja muiden lausuntopyyntöihin, jotka koskevat teknisen lautakunnan ja sen alaisen viranhaltijan omaa vastuualuetta”.
Mutta eipä sitten kuitenkaan näin. Kunnan ylin johto nimittäin katsoi, että koska ”kyseessä on merkitykseltään laaja asia, joka edellyttää kunnan kannanottoa, lausunnon antaa kunnanhallitus”.
Ei käy kiistäminen, etteikö pitkälle tulevaisuuteen luotaava, toimintoja ohjaava ja asioita linjaava maakuntakaava tuulivoima- ja muine merkintöineen olisi kunnalle laajalti merkityksellinen. Eli tikkari saatettiin siis ihan hyvällä syyllä napata teknisen toimialajohtaja-viranhaltijalta pois ja antaa kunnallispolitiikkojen imeskeltäväksi.
Tekninen johtaja Arttu Mönkölä ei tästä tuntunut mieltään juuri pahoittaneen. Hän joviaalina ja yhteistyöhenkisenä kuittasi terävästi asian: ”Meni lausunto keneltä vain, toivon että se palvelee tarkoitustaan kaavaehdotuksen käsittelyssä ja siitä eteenpäin”.
Ja siihen ”vaivaiseen pilkkuun” vielä palataksemme. Kun Harri Nissiseltä utelin, miksi maakuntakaavaa koskevan lausunnon antaminen siirrettiin Mönkölältä kunnanhallitukselle, niin kunnanjohtaja vetosi Joutsan kunnan hallintosäännön 21 §:n kohtaan 8 / Kunnanhallituksen tehtävät. Siinä on: ”Kunnanhallitus päättää selvitysten, lausuntojen ja vastineiden antamisesta sekä valitusten tekemisestä verotusta koskevissa asioissa”. Yhdellä tapaa tulkittuna voi jäädä pohdituttamaan, että mitä tekemistä kaavoituksella on verotuksen kanssa? Mutta jos olisikin pilkku tuossa ennen sekä-sanaa: …vastineiden antamisesta, sekä valitusten tekemisestä…
Kyllä. Virhetulkinnan mahdollisuus on pienempi. Uskallan väittää. Toisaalta kaavoituksella on tietyssä mielessä tekoa myös verotuksen kanssa.
Kuten jälleen huomaamme, pilkulla on sijansa, merkityksensä, usein jopa keskeinen roolinsa sanojen sekamelskassa ja tekstien temmellyskentillä. Pilkkua ei pidä unohtaa. Ja välillä sitä pitää muistaa viilata. Niin kuin kunnan hallintosääntöäkin, ettei sitä olisi mahdollisuus liian laaja- ja monialaisesti tulkita.
Marko Nikkanen