Nykyisin on tapana valittaa vallitsevista yhteiskunnallisista, yhteisöllisistä tai yksilöllisistä ongelmista. Tätä kutsutaan hienovaraisemmin ”avautumiseksi.”
Sosiaalista mediaa seuraavat ovat huomanneet varmasti, että ns. avautumiskynnys onkin nykyihmisellä kovin matala, eikä avautumisten sisällöllinen kirjavuus tunne mitään rajoja. Kyllä löytyy elämästä ja kanssaihmisistä valittamisen aihetta!
Toisin oli ennen. Melkein sukunimikaima lauluntekijä asetti aikanaan avautumisrajan osapuilleen seuraavaan tasoon: ”vaan aamusella talo palo kivijalkaan, lehmä kuoli ja ylimalkaan onni käänsi meille sen arkisen puolen!” Edellistä kuvausta pienemmät harmit pidettiin visusti omana tietona. Turhista ei silloin nillitetty, mutta nyt on nyt!
Kun pakinoitsijan avautumiskynnys on näillä pohjustuksilla voitu laskea modernin aikamme suomalle tasolle, voidaankin kysyä, mikä mahtaa juuri tänään jyrniä Joutsan jullia? Mikä saa pakinoitsijan patin punottamaan? Kysymys on provosoiva, mutta siihen onkin helppo vastata! Joutsan jullikkaa jyrnii tietysti loma-asunnoilleen taas ilmojen lämmetessä saapuvat ”kesähesalaeset!”
Miksi näin, kysyy lukija? No siksi, että päivittäisellä kauppareissullaan ei jullikka saa autoaan omaan tuttuun vakioparkkiruutuunsa puodin oven pieleen! Eikös ole jo kesähesalaene työntäny Teslansa siihen! Joudun viemään oman koslani etäämmälle ja kävelemään useita metrejä tavanomaista enemmän! Vähemmästäkin vastuksesta v-käyrä kohoaa!
Kaupassa kesähesalaeset työntävät ostoskärryjään röyhkeästi eteen, puhuvat kovalla äänellä, liikkuvat ryhminä, vaativat palvelua ja ostavat tarpeetonta! Viinakaupassa valikoivat muka parempia juomia ja tukkivat hyllyjen välit! Eikö ne tajua, että kirkkailla pärjää? Turha esittää fiksua täällä. Siitä ei tule lisäpisteitä!
Kunnan opetustoimelle nyt vinkki; järjestäkää kesähesalaesille viikon kurssi ja opettakua niille mite tiällä pitiä olla! Kertokaa, että kurssin käyneet saavat oikeuden opetella paikallisväestön tavoille, mutta varsinainen kotoutuminen, eli riittävä nöyrtyminen täällä vallitsevaan itähämäläiseen elämiskäsitykseen, vie tulijan asenteesta riippuen tyypillisesti n. 20–30 vuotta. Luhangan puolella tämä ns. rookie-vaihe kestää vieläkin pidempään ja jos satut olemaan liito-orava, tahi joku muu tikkalintu, niin voipi olla, että on turha hakea ollenkaan näiden pitäjien kansalaisuutta….
Näin se on! Joten tervetuloa vaan kesähesalaeset ja peipposet!
Jouni Lavia
Loading ...
