Sote-uudistus ja hyvinvointialueiden toiminnan alkaminen alkaa jo kasata synkäntummia pilviä erityisesti pienempien kuntien talousarvioihin. Valtuustoseminaarissa 24.4. kunnanjohtaja Harri Nissinen kuvaili kuntien lähivuosien talousnäkymiä sumuisiksi, jopa murheellisiksi. Toimintansa alkuvuodesta 2023 aloittaneet hyvinvointialueet kahmivat jatkossa leijonanosan valtionosuuksista ja moni kunta on tässä jaossa saamassa enää pienet rippeet entiseen verrattuna. Ja jotkut kunnat, kuten esimerkiksi Pertunmaa, joutuvat peräti maksumieheksi valtionosuuksien uusjaossa.
Harri Nissinen pitää toteutettua sote-uudistusta hyvinvointialueineen kuntien kannalta huonona. ”Uudistus ei ole hyvä, en ole sen kannattaja. Hyvinvointialueet ovat sellaisia möhkäleitä, joita on kenenkään vaikea hallita. Ja suoraan sanoen tässä on samalla kyseessä tavallaan kuntauudistus.”
Joutsan kunnan osalta tähän mennessä peruskysymyksenä taloudessa on Nissisen mukaan ollut lähinnä menojen kasvu. Nyt taas menot eivät ole juurikaan lisääntymässä, mutta tulot sen sijaan ovat merkittävästi pienenemässä. Tämä taas tietää sitä, että mikäli kuntataloutta ei pian rukata lähestyvään tilanteeseen tulopohjaa laajentamalla ja/tai kuluja karsimalla, niin Joutsalle aiemmilta vuosilta kertynyt, vielä taseessa jäljellä oleva liki kolmen miljoonan euron ylijäämä alkaa nopeasti sulaa. Se voi pahimmillaan olla kokonaan syötynä jo 3–4 vuodessa.
Kunnanjohtaja Nissinen antaa ymmärtää, että mikäli mitään ei talouden sopeuttamiseksi tehdä, niin vuonna 2024 Joutsan tulos painuu tämänhetkisen arvion mukaan 1,3 milj. euroa miinukselle. Eli tappiota tulisi suunnilleen saman verran kuin vuonna 2022. Kuluva vuosi 2023 sen sijaan näyttäisi talous- ja hallintojohtaja Matias Penttisen mukaan menevän ennustetun mukaisesti, eli alimmalle viivalle saattaa jäädä jopa hivenen voittoa. Vuosi 2024 on erityisen haastava siksi, koska Joutsan kunnan tulopohjasta on vuoteen 2023 verraten leikkaantumassa 1,1 milj. euroa, josta valtionosuuden pienenemistä noin 600.000 euroa ja verotulojen vähenemistä lähes 500.000 euroa. Nämä perustuvat valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton tuoreisiin ennusteisiin. Tämän jälkeen vuosina 2025 ja 2026 tulokertymät jatkavat supistumistaan.
Valtuusto pohti seminaarissaan keinoja, miten kunnan taloutta jatkossa hoidettaisiin, jotta rahaa saataisiin kassaan riittävästi kulujen katteeksi. Tulopohjan laajentaminen tarkoittaa auttamatta verotuksen kiristämistä, niin kuntaveron kuin kiinteistöveron kohdalta. Harri Nissisen mukaan kuntaveron yhden prosenttiyksikön nosto tuo Joutsassa lisätuottoa laskennallisesti 670.000 euroa ja kiinteistöverossakin olisi vielä jäljellä pykäliä korottamiseen. Verojen nosto on kuitenkin hyvin kinkkinen asia. Tänä vuonna kuntaveroprosentti on Joutsassa 8,36 ja Luhangassa 5,86. Ilmeisesti Luhanka on pääsemässä ulkoa aiheutuvan talouskurimuksen osalta helpommalla kuin Joutsa, joten jos Joutsa nostaa kuntaveroaan ja Luhangan ei tarvitse, niin rako suurenee entisestään. Jos Joutsa päätyy korottamaan kuntaveroaan vaikka 1,0 %-yksiköllä, niin esimerkiksi 50.000 euron vuosiansiotuloilla tulisi joutsalaiselle maksettavaksi veroa 500 euroa lisää.
Jos on vaikeaa puhua verotuksen kiristämisestä, niin vähintään yhtä vaikeaa tuntuu olevan ottaa kulujen leikkaamista pöydälle. Monen mielestä höyläämistä ja erinäisiä sopeutustoimia on tehty jo aivan riittävästi ja varaa resurssien vähentämiseen ei ole. Joutsan kuntaa tarkasteltaessa kulujen karsinnassa katse kääntyy väkisinkin henkilöstökustannuksiin. Ovatko ne liian suuret suhteessa tuloihin, onko henkilöstöä liian kanssa? Ja ainakin nyt kun sote-puolen työntekijät ovat siirtyneet vuodenvaihteessa hyvinvointialueen leipiin.
Vuonna 2022 Joutsan kunnan henkilöstömäärä oli 265 ja tällä hetkellä noin 160, joista noin 120 sivistystoimessa, hieman päälle 30 teknisessä toimessa ja kymmenkunta yleishallinnossa ja kehittämisyksikössä. Viime vuonna Joutsan kunnalle kertyi käyttötalouden toimintatuloina, verotuloina ja valtionosuuksina yhteensä 38,5 milj. euroa. Henkilöstökulut kaikkinensa olivat 12,2 milj. euroa eli noin 31,7 % em. tuloista. Vuoden 2023 talousarviossa vastaavat tulot ovat yhteensä 19,8 milj. euroa ja henkilöstön kokonaiskulut 8,0 milj. euroa eli noin 40,4 % tuloista. Kyseisessä prosenttiosuudessa on näin ollen merkittävä muutos (+8,7 %-yksikköä).
Teoriassa jos vuoden 2023 henkilöstökulut olisivat samassa suhteessa tuloihin nähden kuin vuonna 2022, niin tämän vuoden henkilöstömenot saisivat olla kokonaisuudessaan 8,0 miljoonan sijaan vain noin 6,5 milj. euroa. Kun keskimäärin yhden työntekijän palkkauksen vuosikustannus on 50.000 euroa, niin siinä tapauksessa Joutsan kunnan palveluksessa saisi olla tällä hetkellä 160:n sijaan vain 130 henkilöä. Toki sekin tulee tässä osaltaan vaikuttavana tekijänä huomioida, että pienempipalkkaisia (mm. lähihoitajia) on siirtynyt kunnan palveluksesta hyvinvointialueelle ja suurempipalkkaisia (opettajat) puolestaan jäänyt. Kun tätäkin makustellaan, niin voitaisiinko ainakin teoriassa väittää, että kunnassa olisi tällä hetkellä 15–20 työntekijää liikaa?
Mikäli veroja meinataan korottaa, kuten saatetaan hyvinkin tehdä, niin talouden sopeuttamisen keinovalikoimaan tulee työkalupakista kaivaa myös vakavamielinen kulujen karsinta, huomioiden eritoten edellä pyöritelty ja ynnäilty.
Valtionosuuksien ehtyminen on Joutsan kohdalla rajua: vuonna 2022 valtionosuuksia kertyi yli 17 miljoonaa ja tänä vuonna määräksi on ennustettu 2,3 miljoona. Ja todellakin, tällä tietoa Joutsa saisi ensi vuonna valtionosuuksina ainoastaan 1,7 miljoonaa euroa, eli vain kymmenesosan siitä, mitä tuli viime vuonna. Verotuloissa vastaava pudotus vuodesta 2022 vuoteen 2024 on yli 16 miljoonasta noin 8,7 miljoonaan, eli olisi sekin puolittumassa. Melkoisia, merkittäviä muutoksia on siis koko ajan tapahtumassa.
Marko Nikkanen
Loading ...
