Puulan seutuopiston kevätjuhla päätti lukuvuoden opistossa. Kurkiauran koululla Leivonmäellä pidetyssä tapahtumassa nähtiin runsaasti opiskelijoiden taidonnäytteitä musiikin ja tanssin saralta, kuten perinteisessä juhlassa kuuluu ollakin. Kädentaitojen näyttelyssä oli esillä monenlaista kuten muun muassa kudonnaisia, lasimaalauksia, keramiikkaa ja mosaiikkia.

Tavallista mieleenpainuvammaksi tilaisuudesta teki se, että kyse oli samalla Joutsan kansalaisopiston 50-vuotisjuhlasta.

Juhlapuheen piti kunnallisneuvos Terttu Hentinen. Hän aloitti katsauksella opiston alkuaikoihin.

– Kevätjuhliin ja lukuvuoden päätöksiin kuuluu aina tietynlainen tunne; iloa talven työstä ja odotus kesälomasta. Näin tänäänkin, mutta sillä lisäyksellä, että vietämme Joutsan kansalaisopiston 50-vuotisjuhlaa. Juhlaa voisi hyvällä syyllä luonnehtia sivistyksen juhlaksi, totesi Hentinen.

Joutsan kansalaisopisto sai opetusministeriöltä perustamisluvan ja työohjelman vahvistamisen 2.7.1973. Toiminta käsitti Joutsan, Leivonmäen ja Toivakan kunnat. Näin jatkui vuoteen 2005 saakka, jolloin Kangasniemen kunta tuli mukaan opistotoimintaan ja nimi muuttui Puulan seutuopistoksi. Joutsa on seutuopiston ylläpitäjäkunta ja opiston sijaintikunta. Opiston sivutoimipiste sijaitsee Kangasniemen kunnassa. Puulan seutuopiston opistolautakunta hyväksyy ja vastaa opiston toiminnasta.

Opiston perustan ja puitteet on luonut sen ensimmäinen rehtori Lasse Rönkä toimialueensa kuntia kuullen. Vaikka puhtaalta pöydältä aloittaminen oli vaativa työ, pysyi rima korkealla. Opisto kasvoi ja kehittyi ja tarjonta laajeni muun muassa yliopistollisten arvosanojen suorittamiseen. Tuon ajan kurssitarjonnasta on syytä mainita suurta kiinnostusta saaneet lääkäriluennot, jotka täyttivät seurakuntatalon ja tasokkaat miesten kuntopiirit Joutsenlammella.

– Opiston uusittua strategia olen silmäillyt ja totean sen olevan ajan tasalla. Toiminta-ajatuksensa mukaan kansalaisopisto järjestää elinikäisen oppimisen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta, kertoi opistolautakunnassa 2005–2016 toiminut Hentinen.

Korona-aika vaikeutti rajoituksillaan opiston toimintaa useaan otteeseen. Katkot nostivat esiin toiminnan yhteisöllisyyden merkityksen ja arvon. Opiskelijamäärät laskivat, mutta ovat nyt nousseet lähes entiselle tasolle. Myönteisenä asia löytyi etäyhteyksien käyttö opetuksessa.

Juhlapuheen piti kunnallisneuvos Terttu Hentinen.

– Tämän päivän näyttelyn tuotosten ja tulosten valossa opiston taide- ja käsityötuotteet todistavat tekijöidensä huippuosaamisesta ja laadusta. Moni koti ja suku saa arvokkaita koristuksia ja taidetta. Haluan kuitenkin vielä nostaa esille musiikin ja kuorot, jotka ovat Joutsassa olleet suuri vahvuus. Tällä hetkellä tilanne on vaarassa muuttua kuorotoiminnan hiipuessa laulajien iän ja johtajien puutteen takia.

Viisi henkilöä palkittiin ansiomerkeillä. 20 vuoden ansiokkaasta työstä opistotoiminnan hyväksi: Marja Hendrickson (espanja, englanti), Jaana Kuusimäki (posliininmaalaus, askartelu, mosaiikkityöt), Annikki Lehto (liikunta) ja Julia Weijo (musiikki, viulu, piano). 20 vuoden ansiokkaasta työstä opistotoiminnan hyväksi: Markus Tuominen (musiikki).

Janne Airaksinen

Yläkuva: Pinja Weijon ohjaaman hip hop -ryhmän esitys oli juhlan vauhdikkain ohjelmanumero.

Tervehdyssanat lausui Kari Kropsu, joka aloittaa opiston rehtorina 1.5. alkaen.
Sekakuoro Sepposet, johtajanaan Seppo Pänkäläinen, esitti kolme laulua.
Ansiomerkkien saajat: Julia Weijo (musiikki, viulu, piano), Marja Hendrickson (espanja, englanti), Jaana Kuusimäki (posliininmaalaus, askartelu, mosaiikkityöt), Annikki Lehto (liikunta) ja Markus Tuominen (musiikki).
Kädentaitojen näyttelyssä oli esillä monenlaista luomusta lukukauden ajalta.