Tuskin on pöly kunnissa laskeutunut sote-uudistuksen ja hyvinvointialueponnistelujen tiimoilta, kun jo uutta isoa hallinnollista uudistushanketta pukkaa. Tasavallan presidentti on maaliskuussa vahvistanut lakipaketin julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä. Lyhykäisesti tämä tarkoittaa, että nykyisten TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka ”edistää työnhakijoiden nopeaa työllistymistä hyödyntämällä kuntien palvelutarjonnan kaikkia mahdollisuuksia”. Tätä haetaan tällä uudella mallilla, jossa työvoimapalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.
– On hienoa, että TE-palvelut tulevat lähemmäksi kuntalaisia ja elinkeinoelämää, koska oma kunta tuntee alueensa parhaiten. Kunnilla ja alueilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja, mikä vahvistaa alueiden elinvoimaa, tiivistää ydinjuonen työministeri Tuula Haatainen.
TE-palvelut siirretään yksittäisille kunnille tai useammasta kunnasta muodostettaville työllisyysalueille, joiden työvoimapohja on lain mukaan oltava vähintään 20.000 henkilöä. Työvoimaksi tässä tarkastelussa lasketaan ikähaarukassa 15–74 vuotta olevat kansalaiset, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Kaiken varalta työkalupakista löytyy säännöstä poikkeuslupaan ja jopa ”perälautamallia”. Vaikka alueellisuutta, jopa paikallistuntemusta korostetaan, niin turha lienee kuitenkaan kuvitella, että entisen mallin työvoimatoimisto joka seutukuntapahaseen enää paluuta tekisi.
Miten tämä tosi nopealla aikataululla hoidettava mittavan luokan uudistus Joutsan ja Luhangan kohdalta saadaan hoidettua? Joutsan talous- ja hallintojohtaja Matias Penttinen kertoi, että mietintä ja vaihtoehtokartoitus on jo hiljan aloitettu. Hänellä, kuin myös esimiehellään eli kunnanjohtaja Harri Nissisellä on yhtenevä näkemys siitä, että Jyväskylä olisi luontevin ja paras taho mihin tässä liittyä ja tukeutua, tässä vahvana perusteena luontevin työssäkäyntialue. Esteeksi saattaa kuitenkin muodostua se, että Jyväskylä on riittävän suuri muodostamaan oman työllisyysalueensa ihan itsekseen, eli ilman pienempiä kuntia, ja haluaa ilmeisesti näin myös toimia. Korkeintaan Muurame saattaisi kelvata tarakalle. Tai sitten ei sekään.
Täten Joutsan ja Luhangan täytyy olla aktiivisesti ja avoimesti mukana aihimassa myös toissijaista vaihtoehtoa. Eli useamman kunnan muodostamaa, riittävästi työvoimapohjaa omaavaa yhteistoiminta-aluetta. Koska ilmeisestikin Jyväskylän pohjoispuolelle ollaan virittelemässä Äänekoski-keskeistä ryhmittymää, niin jäljelle jää käytännössä eteläisen Keski-Suomen kuntien muodostama, Jämsän kaupungin ympärille rakentuva kuntaliittymä. Tähän saattaisi olettaa Jämsän, Joutsan ja Luhangan ohella tulevan ainakin Toivakan ja Keuruun, ja mahdollisesti myös Laukaan, Hankasalmen ja Petäjäveden.
Matias Penttinen tosin totesi, että Laukaa saattaa haluta pohjoiseen alueeseen ja silloin siihen junaan astunee myös Hankasalmi. Ja jos näin kävisi, niin eteläinen alue tarvitsisi kipeästi nimenomaan Muuramen täyttääkseen lainkirjaimen vähintään 20.000 henkilön työvoimapohjasta.
Penttisen mukaan eteläisen alueen kunnat pitivät Jämsän johdolla ensimmäisen yhteispalaverin aiheen tiimoilta muutama viikko sitten ja seuraavan kerran olisi tarkoitus kokoontua ruodintaan melko pian pääsiäisen jälkeen, eli homma vaikuttaisi olevan oikeasti tulilla ja etenevän ripeästi. Penttinen korostaa, että olennaista olisi pian saada vahvistusta etenkin Muuramen ja Laukaan pyrkimyksistä, koska se linjaa paljon muiden kuntien tilannetta ja suuntimaa.
Perin mielenkiintoinen kevät siis tässäkin mielessä tiedossa. Juhannukseen mennessä oltaneen asiassa jo paljon viisaampia ja kuviot selkeämmät. Haaste ja paine on kunnissa kiistatta kova, koska niiden on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta lokakuun 2023 loppuun mennessä.
Marko Nikkanen
Loading ...
