Vuodenvaihteessa hyvinvointialueen tieltä lakkautetun Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) jäsenkunnat ovat saamassa vuosien saatossa kertyneiden alijäämien katteeksi jo tähän mennessä maksamansa 62 miljoonan euron päälle vielä 24 miljoonan euron suuruisen lisälaskun. Kyse on jäsenkuntien aikoinaan sairaanhoitopiirin peruspääomaksi maksamasta summasta, jota ei nyt viimeisimmän virallisen tulkinnan mukaan voisikaan käyttää suunnitellusti KSSHP:n peruspääoman alentamiseen ja sitä kautta jäsenkuntien alijäämävelvoitteiden hoitamiseen.

Jäsenkuntia on Keski-Suomessa 21 ja näihin lukeutuvat myös Joutsa ja Luhanka. Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen antoi tuoreeltaan ymmärtää, että kunnissa ollaan närkästyneitä tästä yllättävästä lisämaksusta. Nissinen kuvaili, että viime maanantaina koolla olleet kunnanjohtajat kävivät asiasta ”tulikivenkatkuisen ja pitkän keskustelun”.

Kunnat tukeutuvat nyt tätä asiaa koskevaan lainvoimaiseen päätökseen, jonka Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto teki kesäkuussa 2022. Se päätti tuolloin peruspääoman alentamisesta 24 miljoonalla eurolla ja sen kohdentamisesta kokonaisuudessaan alijäämien kattamiseen. Päätös oli jäsenkuntien edun mukainen keventäen merkittävästi niiden maksurasitusta.

Sairaanhoitopiirin vuosien saatossa tuottamiin palveluihin liittyvä ja jäsenkuntien tiedossa ollut 62 miljoonaa on kaikkinensa jo erääntynyt ja kuntoon hoidettu. Jyväskylä oli suurin yksittäinen maksaja ja sen osuus tästä kakusta oli 35 miljoonaa. Joutsan kunta pulitti maksuosuutenaan noin 1.138.000 euroa ja Luhanka liki 160.000 euroa. Juuri esille nousseesta 24 miljoonasta Joutsalle olisi lankeamassa noin 440.000 euron ja Luhangalle noin 62.000 euron lasku. Tämän jälkeen kaikista sairaanhoitopiirille vuoden 2022 loppuun mennessä kertyneistä alijäämistä, yhteensä noin 86 miljoonasta eurosta, Joutsalle koituva lopullinen siivu olisi lähes 1,6 miljoonaa euroa ja Luhangalle hieman vajaat 222.000 euroa.

– Olemme hyvin harmissamme tästä syntyneestä tilanteesta, jossa näin myöhään tilinpäätöksen valmisteluvaiheessa ilmenee tilintarkastajan kannanottona näin merkittävä muutos sairaanhoitopiirin ja kuntien tilinpäätöslaskelmiin, sanoo Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.

Talousjohtaja Aija Suntioisen mukaan esillä olevan 24 miljoonan euron alijäämän osalta maksu on ajankohtaista sen jälkeen, kun hyvinvointialueen valtuusto on käsitellyt sairaanhoitopiirin viime vuoden tilinpäätöksen.

 – Tilinpäätös vuodelta 2022 on tarkoitus käsitellä aluehallituksen kokouksessa 28.3., minkä jälkeen se annetaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tilintarkastajalle tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnalle arvioitavaksi. Aluevaltuuston on vuorostaan tarkoitus käsitellä tilinpäätöstä kesäkuun 13. päivänä. Aluehallitus on saanut tilannekatsauksen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen valmistelun etenemisestä, yhteydenpidosta kuntiin sekä asiaa koskevan kuntajohtajakokouksen keskustelusta, Suntioinen vahvistaa.

Sairaanhoitopiirit siirtyivät Suomessa varoineen ja velkoineen toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Jäsenkuntien on lain mukaan katettava sairaanhoitopiirien alijäämät. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto teki 17.6.2022 päätöksen alentaa peruspääomaa 24 miljoonalla alijäämien kattamiseksi. Maaliskuussa 2023 sairaanhoitopiirin tilintarkastaja kuitenkin totesi, että tilinpäätös on virheellinen jos alijäämä katetaan peruspääomasta. Hän suositteli korjaamaan asian voimassa olevan kirjanpito-ohjeistuksen mukaiseksi.

– Hyvinvointialueen nyt tekemät päätökset pyrkivät siis korjaamaan KSSHP:n viimeisen tilinpäätöksen sellaiseksi, että se on hyväksyttävissä. Sairaanhoitopiirin valtuusto ja hallituksen toiminta on lakannut vuodenvaihteessa. Hyvinvointialueen valtuuston ja hallituksen tehtävänä on vastata sairaanhoitopiirin viime vuoden tilinpäätöksen hyväksymisestä, Suntioinen selvittää.

Kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan kunnat ovat jääneet nyt odottamaan hyvinvointialuevaltuuston päätöstä, josta on sitten mahdollisuus tarvittaessa valittaa mikäli tehty päätös ei jäsenkuntia miellytä.

Marko Nikkanen