
Annikka Myrsky kirjoitti tässä lehdessä 1.3 kauniisti, kuinka on viettänyt vaatimatonta mökkielämää Leivonmäellä yli 30 vuotta perheensä kanssa. Onnellisena luonnon rauhasta nauttien, jopa ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Nyt sitten on tullut iso kysymys vastaan: ”Miltä näyttää Leivonmäki kansallispuistoineen yhdessä tuulivoimaloiden kanssa?”
Asiaa joudutaan kysymään nyt jo toisen kerran Lyhyen ajan sisällä. Vuonna 2020 tuli julkisuuteen sama uhka kansallispuiston toiselta puolelta. Jyväskylän alueelle Joutsan ja Luhangan rajalle oli salaa valmistelu jo pitkään Salola Wind Park -nimistä tuuliteollisuushanketta. Hankesuunnitelma nosti voimakkaan vastarinnan. Lopputulos oli se, että 1.2.2022 Jyväskylän kaupunki lopetti yksimielisellä päätöksellä pitkään valmistellun kaavoituksen.
Hankeraportissaan Etha Wind sanoi näin: ”Kuva 22. Valokuva Lintuniemen taukopaikalta. Kansallispuiston ulkoilureitit kulkevat pääosin metsän siimeksessä, jonne voimalat eivät näy. Lintuniemen taukopaikalle voimalat näkyvät osittain puuston takaa. Havainnekuvan kuvauspaikka on merkitty valokuvaan punaisella. Voimalat ovat havaittavissa selvästi ainoastaan aivan rannasta.” Tämä oli bluffia, jolla yritettiin hämätä päättäjiä. Ei ne edes olleet mitään havainnekuvia, vaan valokuvaan piirrettyjä janan pätkiä. Olen retkeillyt tuossa paikassa. Tosiasiassa voimalat olisivat näkyneet erittäin hyvin Rutajärven takaa.
Myrsky pohtii myös seurakunnan vastuuta Höystösensuon hankealueen suurena maanomistajana siteeraten kirkkomme tekstiä: ”Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä ja sitä tulee kunnioittaa.”
Oma seurakuntani Jyväskylän ev.lut seurakunta otti selkeän kannan Salola-hankkeeseen. Seurakunta ilmoitti kantansa siksi, että se oli hankealueen rajanaapuri maanomistajana. Seurakunnan virallisessa lausunnossa sanotaan näin: ”Jyväskylän seurakunta ei kannata Salolan tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä eikä hankkeen toteuttamista.”
Seurakunnan kiinteistöpäällikön valmistelema lausunto on kaksi sivua pitkä ja hyvin selkeä muutenkin kuin päätösehdotuksen osalta. Asiakirjasta ei näy, että ehdotuksen hyväksyminen olisi aiheuttanut mitään ristiriitoja. Ei niitä näkynyt myöskään julkisuudessa. Päätöksestä kerrottiin useassakin sanomalehdessä ja se herätti melko paljon huomiota muualla Suomessa. Monissa seurakunnissa ilmennyt rahanahneus on nostanut repiviä ristiriitoja. Jyväskylän seurakunnan päätöksessä ei mainita rahaa sanallakaan. Siinä puhutaan periaatteista.
Yhtenä seurakunnan jäsenenä yli 93.000 muun joukossa olin iloinen seurakuntani päätöksestä. Se vahvisti osaltaan omaa kantaani, että pysyn seurakunnassa.
Vesa Nuolioja
Jyväskylä