Joutsan seutukunnalta (Joutsa-Leivonmäki-Luhanka) on neljän vuosikymmenen aikana vuosina 1983–2023 ollut eduskuntavaaleissa joka kerta aina vähintään yksi ehdokas ja parhaimmillaan peräti neljä. Tänä vuonna paikkaa Arkadianmäeltä tavoittelee kulmakunnaltamme kaksi henkilöä: perussuomalaisten Saku Kaistinen ja kristillisdemokraattien Santtu Pihlaja, molemmat Joutsasta. Paikallisissa kunnanvaltuustoissa istuu päättäjiä myös keskustasta, kokoomuksesta, demareista ja vihreistä, mutta niillä ei ole nyt näissä vaaleissa oman puolueen ehdokasta omasta kunnasta.
Insinööri Kaistinen ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä hän oli eduskuntavaaleissa ehdokkaana jo neljä vuotta sitten keräten tuolloin muhkeudellaan jopa hänet itsensä positiivisesti yllättäneen äänipotin. Sakun laariin kilahti 1059 ääntä, mikä on Joutsan seudulla toiseksi suurin yksittäisen ehdokkaan keräämä äänimäärä viimeisen 40 vuoden aikana. Hänen edelleen tässä tilastossa kiilaa ainoastaan vuoden 1995 eduskuntavaaleissa 1128 ääntä kahminut keskustalainen Pekka Hytönen Leivonmäeltä.
Edelleen kun pitäydytään tiukasti aikajakson 1983-2023 tarkastelussa ja neljän vuoden välein pidettävissä eduskuntavaaleissa, niin Joutsasta, Leivonmäen ja Luhangasta on ollut pian käytävät vaalit 2023 mukaan lukien kaikkiaan 24 ehdokasta, joista viisi on yrittänyt valtakunnantason päättäjäksi 14 korinttilaistyylisen pylvään taloon Helsingin Etu-Töölöön kahdesti: Rauno Ahola (kok.) 1983 ja 1987, Pentti Pynnönen (maas.) 1987 ja 1991, Arto Hölttä (krist.) 2011 ja 2015, Sari Hovila (kesk.) 2015 ja 2019 ja Saku Kaistinen (ps.) 2019 ja 2023.
Yli maagiset 1000 ääntä keränneitä Hytösen ja Kaistisen lisäksi ei muita täältä ole. Sari Hovila Leivonmäeltä pääsi hyvin liki 998 äänellään v. 2015. Johtokolmikon takana kärkikymmenikköön äänisaaliinsa kanssa sijoilta 4–10 löytyvät: v. 1983 Rauno Ahola 865, v. 1987 Rauno Ahola 712, v. 2003 Anja Järvinen (kok.) 641, v. 1991 Tuomo Isokuortti (kok.) 612, v. 2011 Sari Järvinen (kesk.) 606, v. 1991 Pekka Lankia (kesk.) 578 ja v. 2015 Ahti Weijo (kok.), Luhanka, 517 ääntä.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä läpimenneitä oli 10. Eniten ääniä haali Riitta Mäkinen (sd.) 8912 ja pienimmällä äänimäärällä ek-paikan kuittasi Jouni Kotiaho (ps.) 2878. Näistä yhteensä kymmenestä paikasta sai keskusta kolme, demarit ja perussuomalaiset kumpikin kaksi sekä kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto kukin yhden.
Niin. Tuhat tai kaksi tuhatta ääntä ei nytkään mitenkään Keski-Suomessa riitä eduskuntaan siivittämään. Täytyisi siis saada enemmän, todennäköisesti lähemmäs 3000. Neljä vuotta sitten annettiin Joutsassa ja Luhangassa yhteensä melko tarkkaan 3000 ääntä, joista Kaistiselle napsahti 284. Rauno Ahola sai v. 1983 seutukunnaltamme yli 600 ja Pekka Hytönen v. 1995 lähes 600 ääntä.
Kaikki on periaatteessa mahdollista, pienikin voi isosti ja korkealle ponnistaa, aina pitää uskoa ja toivoa. Ehdottomasti mitä parhainta menestystä oman seutukuntamme ehdokkaille Sakulle ja Santulle toivotamme. Ja tässä samalla myös muita maakunnan ehdokkaita peukuttaen, onhan arvokas ja kunnioitettava asia, että tällaiseen ”rumbaan” mukaan rohkenee, ennakkoluulottomasti peliareenalle heittäytyy.
Arvon äänestyskelpoiset kansalaiset ahkerasti uurnille mars kun vaikuttamaan pääsyn hetki pian koittaa. Ennakkoäänestys kotimaassa on ajalla 22.–28.3. Varsinainen vaalipäivä on 2.4. eli huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Viime kerralla äänestysprosentti oli koko maassa 67,4 %, Joutsassa 66,1 % ja Luhangassa 72,3 %. Näihin nyt napakasti reivausta ylöspäin, niin tiedä vaikka Hytösen Pekan viime vuosituhannella saavuttama äänimääräennätys jo sen myötä rikkoontuisi.
Saku Kaistisen ja Santtu Pihlajan ajatuksiin ja näkemyksiin voitte tutustua tässä lehdessämme. Silvu plee!
Marko Nikkanen
Loading ...
