Joutsan Seutu haastatteli seudun eduskuntavaaliehdokkaat. Lue tästä, mitä kristillisdemokraattien Santtu Pihlaja (yläkuvassa oikealla) vastasi lehden esittämiin kiperiin kysymyksiin.
Perussuomalaisten ehdokkaan Saku Kaistisen (yläkuvassa vasemmalla) vastaukset julkaistiin JS:n digilehdessä lauantaina 4.3. Julkaisujärjestys on valittu aakkosjärjestyksessä ehdokkaiden sukunimen mukaan.
Molempien ehdokkaiden vastaukset julkaistaan paperisessa Joutsan Seudussa keskiviikkona 8.3.
Lisätäänkö veroja vai leikataanko julkisia palveluja?
Pihlaja: Työn verotusta olisi kevennettävä niin, että kevennykset painottuisivat pieni- ja keskituloisiin. Kansalaisten ostovoiman ylläpitämisen kautta syntyisi talouskasvua. Haittojen verotusta voisi kiristää, ja ehkä myös luoda uusia haittaveroja. Näkisin, että mielenterveyspalveluihin panostamalla saataisiin työkyvyttömyyttä ehkäistyä, jolloin panostus maksaisi itseään takaisin. Tarkasti julkisia palveluja perkaamalla saattaisi löytyä säästökohteita, jotka eivät juuri vaikuttaisi palvelujen laatuun.
Asumme maaseudulla. Kuinka koko Suomi pidetään asuttuna?
Pihlaja: Tärkeitä palveluja, kuten sote-palvelut, päivähoito ja koulut, olisi pidettävä yllä. Riittävät lähipalvelut houkuttelevat asukkaita ja tarjoavat työpaikkoja. Yrittäjien tukeminen paikallista sopimista ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottamalla synnyttäisi työpaikkoja. Infra olisi pidettävä kunnossa. Maatalouden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle on suuri, puhumattakaan sen merkityksestä Suomen kriisinkestävyydelle ja omavaraisuudelle, minkä takia sitä tulisi erityisesti tukea.
Mitä tavoittelet ehdokkuudellasi?
Pihlaja: Haluan olla mukana palauttamassa kristillisiä arvoja takaisin hyvinvointivaltiomme perustalle ja tehdä niistä kumpuavaa rehellistä ja perustarpeet huomioon ottavaa päätöksentekoa. Erityisesti sydämelläni on elämän ja sananvapauden puolustaminen, maa- ja metsätalouden elinvoimaisuuden tukeminen, sote-alan kuntoon saaminen sekä lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointi.
Kaipaako Suomen koulutusjärjestelmä mielestäsi uudistusta?
Pihlaja: Koulutusjärjestelmä ei itsessään kaipaa mielestäni suuria uudistuksia, mutta sen sisällä olisi tehtävä muutoksia. Oppimisen parantamiseksi peruskoulun opetussuunnitelma tulisi palauttaa entiselleen, ryhmäkokoja tulisi pienentää, erilliset erityisopetusryhmät olisi palautettava ja kouluihin olisi palkattava riittävästi opettajia kuin myös muuta henkilöstöä, kuten kuraattoreja, psykologeja ja nuorisotyöntekijöitä.
Kantasi turvallisuuspolitiikkaan?
Pihlaja: Pidän ehdottoman tärkeänä, että Suomella on riittävän vahvat kansalliset puolustusvoimat. Vakuuttavat puolustusvoimat toimivat pelotteena mahdollisille vihollisille, eikä maatamme pidettäisi helppona saaliina. Riittävän puolustuskykyisenä Suomi myös pystyy torjumaan vihollisen, jos sota syttyy. Historiamme ja toisaalta sota Ukrainassa muistuttavat, ettei kansallisesta puolustuksesta Venäjän naapurimaana tule tinkiä. Isänmaan puolustaminen on eräänlainen lähimmäisenrakkauden muoto.
Miten suhtaudut nykyisen hallitusohjelman hiilineutraalisuustavoitteeseen, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta?
Pihlaja: Ympäristön ja ilmaston suojelu on hieno asia. Mielestäni hallituksen tavoite on kuitenkin liian kunnianhimoinen, ja sen toteuttamiseen tarvittavista mittavista toimista kärsii eniten maaseudulla asuvat pieni- ja keskituloiset ihmiset. Erityisesti kotimainen ruuantuotanto ja metsätalous ajetaan ahtaalle hyvin epärealistisella aikataululla etenevien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Toivoisin maltillisempaa etenemistä muuten kannatettavassa asiassa.
Kantasi tuulivoimaan ja polttoaineiden jakeluvelvoitteeseen?
Pihlaja: Tuulivoima on hyvä lisä energiantuotantoomme, mutta vahvasti sääolosuhteista riippuvaisena sen osuus sähköntuotannosta ei saisi olla liian suuri. Tuulivoimaloiden rakentamista, purkamista ja kierrätystä säätelemään pitäisi säätää tuulivoimalaki. Nykyisenkaltainen rakentaminen, jossa kärsijöiksi joutuvat haja-asutusalueiden asukkaat ja lähiluonto, ei ole kestävällä pohjalla. Polttoaineiden jakeluvelvoitteen toteutus ontuu. Tästä hintaa maksavat erityisesti paljon autoa tarvitsevat kansalaiset.
Santtu Pihlaja
- Ikä: 35 vuotta
- Asuu: Pappisessa omakotitalossa
- Perhe: Vaimo, kolme lasta ja vaimon isä
- Koulutus: ylioppilas, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
- Työ: Ohjaaja kehitysvammaisten toimintakeskuksessa
- Puoluekanta: Kristillisdemokraatit
- Luottamustoimia: KD:n Joutsan osaston varapj. ja johtoryhmän jäsen, Pappisen kyläyhdistyksen johtoryhmän jäsen
Uutisen alkuun korjattu 5.3.2023 kello 13.50 tieto Santtu Pihlajan puoluekannasta.
Loading ...
