
Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin Joutsassa 22.2. 34 henkilön osallistuessa tilaisuuteen.
Vuoden 2022 toiminta noudatteli vanhaa linjaa, sillä Riistakeskukselta tulevat tehtävät määräävät pitkälti toiminnan raamit. Ampumakokeet järjestettiin 11 kertaa ja metsästäjätutkintoja viidesti. SRVA-toiminta oli aktiivista, samoin kuin petoyhdyshenkilötoiminta oli vilkasta. Havainnot todettiin ja kirjattiin Tassu-järjestelmään.
– Ampumarata on ollut vilkkaassa käytössä ja radalla suoritettiin isompi rakennusprojekti. Hirviradan näyttösuoja- ja suojavalli uusittiin ja näin saatiin lisää toimivuutta ja turvallisuutta radalle. Riistanhoitoyhdistyksen talous on hyvällä mallilla, vaikka vuoden 2022 rhy:n toiminnassa hirviradan näyttösuojan uusiminen oli isompi menoerä, kertoo riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jyrki Ilmonen.
Vuoden 2022 metsästyskoirana palkittiin jämtlanninpystykorvanarttu Nopinkallion Jeni, om. Kalle Nummelin ja pienpetokilpailussa Eero Pylvänäinen, Pentti Halinen, Veijo Valtonen, Juha Ruohtula, Markku Hokkanen, Antti Siltala, Tapio Koivisto, Harri Järvinen, Mikko Halinen ja Esko Salminen.
Kilpailuun osallistui 29 henkilöä, saalis yhteensä 382 pienpetoa, jotka jakautuivat 267 supikoiraa, 32 kettua, 35 näätää, 19 minkkiä ja 29 mäyrää. Pienpetosaalis oli huomattava.
– Pienpetokilpailun tarkoituksena on innostaa metsästäjiä aktiiviseen pienpetojen pyydystämiseen ja näin turvata muulle riistalle hyvät lisääntymismahdollisuudet. Vieraslajit supikoira ja minkki ovat levittäytyneet ja lisääntyneet voimakkaasti ja vähentäneet vesilintu- ja metsäriistan lisäksi myös meidän muuta niin rannoilla kuin metsässäkin lisääntyviä lintulajeja, kertoo Jyrki Ilmonen.
Metsästyskoirakilpailun tarkoituksena on innostaa metsästäjiä koiraharrastuksen pariin, sillä koira on korvaamaton apu käytännönkin metsästyksessä, metsästettiin sitten pienpetoja tai isompaa riistaa.
Riistanhoitoyhdistyksen hallitus 2023 jatkaa vanhalla kokoonpanolla. Puheenjohtajana toimii Matti Haapala ja jäseninä ovat Mikko Halinen, Jouko Koivikko, Jussi Laitinen, Niilo Peltonen, Annamari Pirinen ja Mikko Soisalo. Maanomistajajärjestöjä edustava jäsen Juuso Huuskola. Ratamestarina toimii Veijo Valtonen ja toiminnanohjaajana Jyrki Ilmonen.
Yhdistys teki metsästyksen valvontaa ohjeiden mukaan, valvonta keskittyi pääsääntöisesti tarkkailuun ja opastukseen. Koulutustilaisuuksia järjestettiin kuluneen vuoden aikana kuten metsästystutkintoon valmentava koulutus, petoyhdyshenkilökoulutus, vesilintujen laskenta ja ampuma-aseen käsittely ja ampumakoulutus. Myös kouluille on tehty metsästysharrastusta ja riistanhoitoa tutuksi.
Hirvi- ja suurpetovahinkotarkastuksia suoritettiin yhteistyössä Metsäkeskuksen ja maaseutuelinkeinoasiamiehen kanssa. Hirviseurueiden hirviammuntakilpailut, kiekkomestaruuskilpailut sekä hirvenhaukkumestaruuskilpailu järjestettiin kilpailutoiminnan saralla.
Vuoden 2023 toiminta noudattelee edellisvuosien linjaa.
– Annetut tehtävät tullaan suorittamaan ja tuleviin haasteisiin varaudutaan. Erilaisia kursseja ja koulutuksia järjestetään, nuoria ja nuorisoa pyritään saamaan mukaan harrastuksen pariin. Käytännön metsästyksen puolella talvehtiva hirvikanta saatiin pidettyä tavoitteessa 2,80 hirveä/1000 hehtaaria. Hirvieläinten osalta tulevan metsästyksen suunnittelu alkaa heti jo maaliskuussa.
– Suurpetotilanne on hallinnassa. Kaikista neljästä suurpedosta on Itä-Päijänteen alueella tehty havaintoja. Metsästystä suoritettiin ilveksen osalta, kertoo Ilmonen.
Kokouksessa oli mukana Riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lamberg. Hän toi esille Keski-Suomen riistakeskuksen alueen tilannetta yleisesti. Hirvitalousaluekohtaisessa katsauksessa hän kävi läpi hirvitilannetta, Itä-Päijänteessä tavoitteeseen on päästy. Hirvieläinvahingot metsissä ja liikenteessä ovat olleet edellisvuoden tasolla.
Lamberg toi esille riistalaskentojen tärkeyttä niin suurpetojen kuin riistakolmioiden sekä vesilintulaskentojenkin osalta. Laskentatulosten perusteella muodostuu riistatiheydet ja sitä kautta metsästyskiintiöt ja perusteet metsästysajoille ja myönnettäville metsästysluville. Myös Keski-Suomen suurpetotilanteesta ja kannan kehityksestä saatiin selostus.
Kokouksen alussa palkittiin ansiomerkeillä kuvassa mainitut henkilöt. Itä-Päijänteen rhy toimii Joutsan ja Luhangan kuntien alueella, maapinta-ala on 107.791 hehtaaria jäsenmäärän ollessa 764.
Janne Airaksinen
Kuvassa vuosikokouksessa palkitut ansiomerkkien saajat, vasemmalla Tommi Nieminen, Riistanhoidon ansiomerkki, Matti Onali, Riistakeskuksen hopeinen ansiomerkki, Jonne Nieminen, Riistakeskuksen pronssinen ansiomerkki sekä merkkien luovuttajat riistasuunnittelija Teemu Lamberg ja rhy:n puheenjohtaja Matti Haapala. Kuva: Jyrki Ilmonen.