Kunnissa ja kuntayhtymissä on pääsääntöisesti varauduttu varmistamaan ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen häiriötilanteissa. Näin toteaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pyydettyään aluehallintovirastoilta selvitystä siitä, miten niiden toimialueiden kunnat ja kuntayhtymät ovat varmistaneet mahdollisen häiriötilanteen aikana vanhusten asumispalvelujen ja kotihoidon tai näitä korvaavien palvelujen toteutumisen sekä näiden yksityisiltä toimijoilta hankkimien palvelujen toteutumisen, ja miten on sovittu toimittavaksi, jos yksityisen toimijan palvelun antaminen estyy kokonaan tai lakkaa osittain häiriötilanteen aikana.

Häiriötilanteina pyydettiin arvioimaan ainakin sitä, jos ruuasta, vedestä tai muista välttämättömistä tarvikkeista tulee puute, rakennuksia tai niiden osia ei voi käyttää, käytettävissä ei ole riittävästi henkilöstöä, sähköiset tietojärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet eivät toimi tai vanhusten terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy äkillisesti.

Lisäksi Sakslin kysyi, miten kunnassa on korjattu tai ollaan korjaamassa mahdollista selvityksen johdosta havaittua epäkohtaa.

Häiriötilanteisiin on vastausten perusteella pääsääntöisesti varauduttu. Osa vastaajista oli ryhtynyt täydentämään ja päivittämään asian selvittämisen seurauksena suunnitelmissa tai toimenpiteissä havaittuja puutteita.

– Kunnissa on eri toimialojen suunnitelmissa huomioitu lausuntopyynnössä esitettyjä häiriötilanteita. Vastauksista ilmeni, että kunnissa ja kuntayhtymissä laaditaan toimialakohtaisia ja palvelukohtaisia varautumissuunnitelmia, oli toimialan palveluja tuottava taho kunta, kuntayhtymä tai yhtiöitetty kuntien yritys. Kehittämiskohteiksi vastauksissa nostettiin esille se, että yksikkökohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa ja pelastussuunnitelmissa tulisi yksityiskohtaisemmin kuvata suunnitelmat häiriötilanteisiin varautumiseen, Sakslin toteaa joulukuussa antamassaan päätöksessä.

Hänestä kuntayhtymät ja isommat kunnat vaikuttavat paremmin varautuneilta.

– Suuremmilla alueilla esimerkiksi tuotetaan ennaltaehkäiseviä palveluja, joita supistamalla saadaan häiriötilanteessa henkilöstöä kriittisempiin palveluihin. Pienissä kunnissa yhteisön ketteryys voi edesauttaa häiriötilanteista selviytymisessä. Lisäksi saaduissa vastauksissa arvioitiin, että vapaaehtoisuuteen perustuvassa auttamistoiminnassa toimijoiden osaaminen ja ammattitaito voi olla puutteellista.

Sitä, että osa kyselyn saaneista ei vastannut siihen, Sakslin pitää huolestuttavana – edellyttäähän jo valmiuslaki kuntia ja kuntayhtymiä varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen poikkeusoloissakin.

Vastausten perusteella on Maija Sakslinin mukaan vaikea arvioida kattavasti kuntien varautumisessa olevia puutteita tai mahdollisia epäkohtia laadituissa suunnitelmissa. Osasta vastauksista ilmeni, ettei yksityiskohtaisia suunnitelmia tai ennakointia ole tehty, mitä Sakslin piti vakavana puutteena. Vaihtelua oli myös siinä, miten yksityisten palveluntuottajien toimintakyky häiriötilanteissa oli varmistettu.

 – Pidän tärkeänä, että kunnat sekä palvelun järjestäjänä jatkossa hyvinvointialueet edelleen kiinnittävät huomiota siihen, että eri toimialojen, yksityisten palvelun tuottajien ja mahdollisten muiden tahojen varautumissuunnitelmien tulee olla yhteensovitettuja, jotta kuntalaisten välttämättömien palvelujen saaminen voidaan turvata, Sakslin toteaa.

Hän korostaa toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ja pitää tärkeänä sitä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien yhteistyötä vahvistetaan luomalla toimivat yhteistyörakenteet.

– Eri toimijoiden vastuut ja velvollisuudet tulee olla määriteltyjä ja toimijoiden tiedossa. Lisäksi kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee varmistaa, että suunnitelmat toimivat myös käytännössä, ja että henkilöstö tuntee ne.

Apulaisoikeusasiamiehen päätös on annettu tiedoksi kunnille ja kuntayhtymille sekä toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta ministeriö varmistaisi, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on riittävä valmistautuminen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin ja suunnittelu on riittävän yksityiskohtaista.

Tarja Kuikka