Osallistuin viikko sitten pienten kuntien – Joutsan, Tohmajärven ja Pyhännän – elinvoimaa pohtivaan paneelikeskusteluun. Määrittelin elinvoiman kunnan koossa pitäväksi ”liimaksi” ja toimintakyvyksi, jonka avulla kunta suuntautuu tulevaisuuteen taantumisen sijaan. Elinvoimaisuuden edellytys on uuden luominen ja elossa pysyminen.

Joutsa pärjäsi erinomaisesti Tohmajärven ja Pyhännän rinnalla. Monipuoliset palvelumme ovat lähellä, yhdyskuntarakenne ja sijainti mahdollistavat kasvun, elinkeinoelämä toimii, yhdistystoiminta on elävää, naapureista huolehditaan, kulttuuritarjonta on laajaa, joutsalaisuus elää ajassa ja kuntataloutta seurataan tarkasti.

Joutsan elinvoimahaasteet ovat uuden luomisessa ja mahdollisuuksiin tarttumisessa. Vaikka kuntamme on pärjännyt hyvin esimerkiksi lukio- ja maaseutumaisten kuntien vertailuissa, emme valitettavasti ole tarttuneet muiden keskisuomalaisten tarmolla tarjolla oleviin hankerahoihin. Pelkästään oikeudenmukaisen siirtymän rakennemuutosrahaa olisi yrityksille jaossa tänä vuonna 12,5 miljoonaa euroa. Moni muukin rahahana olisi kääntämistä vaille valmiina, sillä Keski-Suomen kokonaisrahoitus aluekehittämiseen on vuoden 2027 loppuun asti noin 112 miljoonaa euroa. Sinnittelemmekö sisulla, tyydymmekö vähään, olemmeko vaatimattomia vai miksi edes pienet omarahoitusosuudet eivät kannusta yrityksiämme investoimaan ja kasvamaan?

Joutsan kunta pyrkii omalta osaltaan parantamaan juoksua hankerahoitusten hakemisessa. Koulu- ja vapaa-aikatoimessa on jo osattu hyödyntää erilaisia kehittämisrahoja. Niillä olemme nauttineet mm. liikuntaneuvojan palveluista ja tukeneet lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Valmistelemme parhaillaan HAMA- eli harvaan asutulle maaseudulle suunnattua hankehakemusta ja olemme mahdollisesti mukana myös ESR-rahoituksen haussa kumppanina. Näiden projektien tavoitteena on rikastuttaa kuntamme vapaa-ajanpalveluita, työllisyyttä ja elinkeinorakennetta sekä lisätä tätä kautta kuntalaisten hyvinvointia ja matkailua kunnassamme.

Olen asettanut itselleni kunnianhimoisen haasteen: meidän pitäisi pystyä kuntana saamaan vuosittain hankerahaa vähintään puoli miljoonaa euroa valtionosuuksien ja verotulojen rinnalle. Tämä edellyttää ennakkoluulotonta, ketterää ja kokeilevaa asennetta sekä tietysti hankeosaamista.

Tehkääpä yrittäjät sama! Miljoona lisää hanke – ja investointirahaa Joutsaan olisi erinomainen alku meille kaikille.

Yksi elinvoimaisuuden osoitus on, että kunta pystyy elämään ajassa eli omaksumaan uusia rooleja palvelun tuottajan, järjestäjän ja rahoittajan rinnalle. Joutsan kunta on juuri solminut kumppanuussopimuksen taidelaitos Haihatuksen kanssa Joutopäivien toteuttamiseksi. Ensi kesänä näemme, miten elävä perinne ja kyläkulttuuri istutetaan nykykävijöitä houkuttelevaan muotoon ja mitä kaikkea Joutoviikolla tapahtuu. Pistäkää kalentereihin tapahtumaviikonloppu 1.-2.7.2023.

Tuulivoima on elinvoimakysymys. Se on askel tulevaisuuteen – paikalliseen ja uusiutuvaan energiatuotantoon – metsätalouden jo viitoittamalla tiellä.

Kotimaisen Pohjan Voima Oy:n jättämä kaavoitusaloite Leivonmäen Höystösensuolle tietää alueen yrittäjille työtä ja toimeentuloa, maanomistajille vuokratuloa ja kunnalle verotuloja. Joidenkin laskelmien mukaan jopa 700 000 euroa vuodessa, toki portaittain laskien ajan myötä. Se olisi merkittävin investointi seutukunnalle pitkään aikaan ja isossa kuvassa tuulivoimalla on toki merkitystä myös kansantaloudellisesti.

Joutsan päättäjillä on tahto tehdä elinvoimapolitiikkaa. Se vahvistaa paikallistalouden kilpailukykyä ja lisää siten kunnallisten palvelujen tuottamisessa tarvittavia resursseja. Kuntatalouteen nämä resurssit kanavoituvat erityisesti ansio-, yhteisö- ja kiinteistöveroina. Vaikka tuulivoima on vahvasti mielipiteitä jakava, rohkenen silti haastaa tuulivoiman vastustajia miettimään, mistä kunta saisi vastaavat verotulot?

Eteenpäin on siis elävän mieli. Joutsan elinvoimaisuus on ennen kaikkea tahdon asia.

Pauliina Maukonen

Kunnanhallituksen puheenjohtaja

Kirjoitus on osa Päättäjän kynästä -tekstisarjaa, jossa Joutsan lautakuntien puheenjohtajat ja kunnan toimialajohtajat kirjoittavat toimialansa ajankohtaisista asioista.