Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot ensimmäistä kertaa kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Sekä kuntien että maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä on suuria eroja. Tuontihyödykkeiden kulutuksen myötä merkittävä osa päästöistä kohdentuu myös ulkomaille.
Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kaikkiaan 309 kunnan yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO2e. Näistä 83 % aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 % kuntien hankinnoista ja loput 6 % investoinneista. Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen osuus on 25 %, ruoan kulutuksen 23 %, liikkumisen 22 %, muiden tavaroiden 16 % ja muiden palveluiden 14 %. Kuntien hankintojen päästöt aiheutuvat valtaosin (60 %) palveluiden ostoista. Investoinneissa korostuu rakentamisen vaikutukset. Osuudet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä.
Joutsassa ja Luhangassa on ihmisten tuottamat kasvihuonepäästöt ovat tuoreen selvityksen perusteella keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Kuntavertailussa asukaskohtaiset päästöt ovat suurimmat Brändössä, jossa CO2e- eli hiilijalanjäljestä kertova lukema on 16,1 tonnia. Jos kunnat jaettaisiin päästöjen osalta neljään samankokoiseen lohkoon sijoituksen perusteella, niin Luhanka asettuu kolmanteen lohkoon ollen sijaluvulla 183. Joutsassa asukaskohtaiset päästöt ovat vielä tätäkin pienemmät. Neljännestä eli kaikkein vähäpäästöisempien kvartaalista löytyvä Joutsa tulee vastaan sijalta 237. Listauksessa alhaisimman päästölukeman kirjaa nimiinsä Kihniö. Tässä luettelossa asia pitää ajatella käänteisesti: viimeinen on tavallaan ”paras” eli asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät.
Maakuntatason tarkastelussa suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaalla. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammat osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmöntarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma määrittää suuresti asumisen päästöjä.
Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä, minkä vuoksi henkilöautoliikenne korostuu etenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna. Toisaalta kuljetuspalveluiden päästöt, lentomatkustaminen mukaan lukien, ovat keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa.
Kaupunkimaisissa kunnissa ruoan kulutus painottuu maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja sitä kautta ruoan kulutuksen päästöt ovat pienimmät kaupunkimaisissa kunnissa. Toisaalta kaupungeissa ravintolapalveluita käytetään enemmän kuin harvemmin asutuilla seuduilla, mikä osaltaan tasoittaa aluetyyppien välistä eroa. Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta kulutuksen päästöt ovat aluetyypeissä hyvin samankaltaiset.
– Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin huomata, että samaan aluetyyppiin luetaan kuuluvan kuntia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa väestörakenteeltaan ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan. Nämä heijastuvat kuntien välisiin eroihin, sanoo erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Poimintoja kuntien (yhteensä 309 kpl) asukaskohtaisista päästöistä suurimmasta pienempään (tCO2e): 1) Brändö 16.1, 2) Kökar 13.4, 3) Kumlinge 13.1, 4) Soini 13.0, 5) Sottunga 12.9, 30) Heinola 11.1, 38) Hirvensalmi 11.0, 50) Kangasniemi 10.9, 63) Lahti 10.8, 71) Pieksämäki 10.7, 88) Mikkeli 10.6, 89) Helsinki 10.6, 99) Hartola 10.6, 102) Sysmä 10.6, 160) Pertunmaa 10.2, 183) Luhanka 10.0, 184) Jyväskylä 10.0, 201) Toivakka 9.8, 237) Joutsa 9.6, 262) Muurame 9.4, 306) Uurainen 8.7 ja 309) Kihniö 8.6. – Maakunnat (yhteensä 19 kpl): 1) Kainuu 11.5, 8) Päijät-Häme 10.6, 11) Etelä-Savo 10.6 ja 19) Keski-Suomi 9.8.
tCO2e on hiilijalanjäljen yksikkö ja ilmaisee ihmisen tuottamien kasvihuonepäästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta, t = tonnia. – Lähde: Suomen Ympäristökeskus, julkaisu 31.1.2023.
Marko Nikkanen
Joutsassa ja Luhangassa ollaan ihmisten tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen suhteen keskimääräistä paremmassa tilanteessa, vaikka päästöjä toki täälläkin tulee.
Loading ...
