Jos Luhankaan ei synny lisää lapsia tai paikkakunnalle muuta uusia lapsiperheitä, johtaa lasten määrän väheneminen melko pian Luhangan koulun opetusresurssien supistamiseen ja jo viiden vuoden sisällä koulun sulkemiseen. Oppilasennuste ei kuitenkaan huomioi mahdollisia uusia kouluun tulevia ulkopaikkakuntalaisia oppilaita, eli nämä voivat muuttaa ennustetta positiivisempaan suuntaan.
Koulussa on tällä hetkellä 44 oppilasta ja neljä opetusryhmää eli luokat 0.–1., 2., 3.–4. ja 5.–6. Jo ensi vuonna oppilasmäärän on ennustettu laskevan Luhangan kunnan sivistysjohtaja ja Luhangan koulun rehtori Tiina Koivuniemen mukaan 42:een ja nuorimpien ikäluokkien pienentyessä alkuopetuksen ryhmäksi muodostetaan 0.–2. luokka.
– Siinä tulee olemaan kymmenen oppilasta, se on ihan hyvä luokan koko. Tokihan se asettaa haasteita opettajalle, kun on kolme eri luokkatasoa, sanoo Koivuniemi.
Opetusryhmien vähentyessä näin koulun määräaikaisen luokanopettajan työtä ei Koivuniemen mukaan syksyllä jatketa. Jäljelle jäisivät siinä tapauksessa kolme vakituista luokanopettajaa ja yksi päätoiminen tuntiopettaja, joka työskentelee paitsi laaja-alaisena erityisopettajana, ottaa kielten opetuksen pätevyyden omaavana hoidettavakseen myös elokuussa eläkkeelle jäävän toisen päätoimisen tuntiopettajan tehtävät eli englannin kielen opetuksen.
Lukuvuonna 2025–2026 oppilaita on ennusteen mukaan enää 27 ja koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi. Tuolloin esikoululaisia ja ekaluokkalaisia ei enää olisi. Koivuniemen mukaan paljon kiteytyy juuri nuorimpien oppilaiden vähenemiseen.
– Niitä eskarilaisia ja ykkös- ja kakkosluokkalaisia meidän tarvitsisi saada lähivuosina. Alkuopetuksen osuus tulee häviämään täältä.
Merkittävin muutos on edessä keväällä 2027, kun koulun suurin ikäluokka eli 11 nykyistä kakkosluokkalaista päättää alakoulun. Seuraavalle lukuvuodelle ennuste on Koivuniemen mukaan tällä hetkellä vain 14 oppilasta, eikä sillä enää koulua pyöritetä.
Sama kulkusuunta eli lasten määrän väheneminen näkyy Luhangan ryhmäperhepäivähoidossa, jonka säilyttäminen 12-paikkaisena edellyttäisi myös Koivuniemen mukaan paikkakunnalle lisää lapsia. Koivuniemi pitää kuitenkin päivähoidon näkymää valoisampana, sillä jo yksi perhe muuttaa kuvioita, ja päivähoitoa tarvitaan todennäköisesti aikaisemmin kuin koulua.
Lasten määrän väheneminen ei ole sivistysjohtaja Tiina Koivuniemen mukaan vain Luhangan tai pienten kuntien ongelma, vaan jo lähivuosina valtakunnallinen ongelma. Hän pitääkin tärkeänä, että sivistystoimen palveluverkoston rakennetta tarkasteltaisiin samalla lailla kuin hyvinvointialueuudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluverkoston rakennetta. Hän katsoo, että kouluasioissa on nykyään ajateltava yli kunta- ja maakuntarajojen.
– Meillähän olisi nyt tavallaan etua siitä, että ollaan aikaisemmin profiloiduttu seutukouluksi. Meillä on kokemusta siitä, mitä tarkoittaa, jos ottaa vieraasta kunnasta oppilaaksi.
Mahdollisina uusina tulijoina Koivuniemi ottaa esimerkiksi Joutsan ukrainalaislapset. Hän toivoo katseita kääntyvän Luhankaan siinä kohtaa, kun ukrainalaisperheet saavat kotouduttuaan päättää asuinpaikkansa.
– Toivoisin, että meidät voitaisiin nähdä hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi siitä näkökulmasta, että pienessä koulussa tukitoimet on helppo järjestää oppimiskohtaisesti. Ja vaikka ei olisi mitään vaikeuksia, niin tuetussa ja turvallisemmassa pienessä porukassa voi harjoitella taitojaan.
Erityiskikoilla koulu ei lähde Koivuniemen mukaan lapsiperheitä houkuttelemaan, vaan koulussa keskitytään perusasioihin ja tehdään ne hyvin. Hän kehuu koulun ulkoiluympäristöä, samoin oppilaita.
– Isot leikkivät pienten kanssa, ja täällä saa olla pieni aika pitkään ja leikkiä niitä leikkejä, eikä täällä sillä lailla joudu silmätikuksi.
Tiina Koivuniemi ei pidä näkymää lasten vähenemisestä ja sen seurauksista koulujärjestelyihin voittamattomana uhkakuvana, vaan myönteisenä siinä mielessä, että se pakottaa suunnittelemaan esimerkiksi yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja kehittämään omaa toimintaa. Hänestä Luhangassa on niin paljon hyvää, että siitä on vietävä viestiä eteenpäin, ja nyt ei voida istua odottamassa, tuleeko lisää lapsia.
– On käännettävä ne kivet, katsottava ne kulmat ja mietittävä vaihtoehdot.
Yhtenä keinona Koivuniemi on esimerkiksi pyytänyt Suomen kylien maallemuuttoasiantuntija Johanna Niinivuota puhumaan Luhangan päättäjille siitä, miten pienissä kylissä on saatu lisättyä elinvoimaa ja perheitä muuttamaan sinne. Koivuniemi tiedostaa haasteet lapsiperheiden houkuttelussa Luhankaan, mutta uskoo esimerkiksi etätyömahdollisuuden voivan houkutella.
– Meillä on vielä kuitenkin hyvässä muistissa korona-ajasta se, että etäältä voi tehdä töitä, ja voi asua eri paikkakunnalla kuin missä tekee varsinaisesti fyysisesti työtä.
Tarja Kuikka
Loading ...
