
Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Tii Kiljunen on tehnyt 24.1.2023 syyttämättä jättämispäätöksen asiassa, jossa epäiltiin Joutsan kunnan luottamushenkilön, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajan Iiris Ilmosen (kok.) syyllistyneen virkasalaisuuden rikkomiseen tai tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen.
Asiassa epäiltiin, että Ilmonen olisi vuotanut salaiseksi väitettyjä asioita paikallislehti Joutsan Seudulle kunnanhallituksen kokouksen 7.2.2022 jälkeen liittyen Jukolan Juusto Oy:n vuokrarästeihin. Lehti oli uutisoinut asiasta omiin lähteisiinsä viitaten 15.2.2022.
Länsi-Suomen syyttäjäalueen päätöksessä Kiljunen toteaa jättävänsä syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä epäillyn rikoksen syyllisyyden tueksi.
Tapauksessa on kyse Joutsan Leivonmäellä toimivan Jukolan Juusto Oy:n vuokrarästien käsittelystä kunnallishallinnossa Joutsassa. Yrityksellä on ollut pitkäaikaisia vuokrarästejä Joutsan kunnalle. Juustola toimii kunnan omistamissa vuokratiloissa Leivonmäellä.
Kyseisessä tapauksessa kunnanhallitusta oli informoitu merkittävistä vuokrarästeistä jo 25.10.2021, asiaa käsiteltiin tuolloin poikkeuksellisesti kunnanhallituksessa kohdassa muut asiat eikä omana pykälänään. Asia tuli uudelleen kunnanhallituksen käsittelyyn salattuna 7.2.2022. Ilmonen toimi mainitun kokouksen puheenjohtajana varsinaisen puheenjohtajan Pauliina Maukosen (kesk) poissa ollessa.
Paikallislehti Joutsan Seutu teki asiasta uutisen 15.2.2022 omiin tietolähteisiinsä vedoten. Lehden tietopyyntöihin ei oltu vastattu. Paikallislehti teki asiasta uuden uutisen 3.3.2022. Tällä kertaa kunnan hallinto- ja talousjohtaja Matias Penttinen oli antanut asiasta lisätietoja. Jukolan Juuston vuokrarästit ovat olleet esillä julkisuudessa useaan otteeseen niin ennen kuin jälkeen tapahtuneen.
Asian käsittelyssä 7.2.2022 kunnanhallituksen jäsen Ilmonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Tämä toimenpide johti lopulta myös siihen, että Ilmosesta alettiin epäillä tietovuodosta. Asia eteni poliisitutkintaan.
Asianomistajaksi oli merkitty Joutsan kunta tutkintapyynnön tekijänä, ja esitutkinnassa oli nimikkeenä virkasalaisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen.
Ilmonen kiisti esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen. Hän on kertonut, että ei ole paljastanut toimittajalle mitään salassa pidettäviä tietoja, ja että hänellä on oikeus kertoa mielipiteensä sellaisista kunnan talouteen liittyvistä asioista, jotka eivät ole salassa pidettäviä.
Esitutkinnassa todistajina on kuultu kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Maukosta (kesk.) ja Joutsan hallinto- ja talousjohtaja Matias Penttistä. Penttinen on kertonut puhuneensa paikallislehden toimittajan kanssa puhelimessa 14.2.2022. Puhelun jälkeen Penttiselle oli jäänyt tunne siitä, että toimittaja oli tiennyt yksityiskohtia päätöksestä, ja että tiedot olivat vuotaneet. Penttinen ei muistanut puhelua sanatarkasti, eikä ole esitutkinnassa kertonut yksityiskohtaisemmin, mitä toimittaja oli sanonut tai mistä tunne oli johtunut. Penttisen mukaan esittelyteksti oli salattu, koska se oli sisältänyt yrityksen liikesalaisuudeksi luokiteltavia tietoja.
Maukonen puolestaan on esitutkinnassa kertonut puhuneensa puhelimessa Ilmosen kanssa 15.2.2022. Puhelun seurauksena Maukoselle oli jäänyt vahva käsitys siitä, että Ilmonen olisi vuotanut tiedot paikallislehdelle. Maukosen mukaan Ilmonen oli ilmoittanut hänelle olevansa tietovuodon takana ”jos kerran tutkintapyyntö on tehty”, ja että hänellä on oikeus välittää eriävä mielipiteensä eteenpäin lehdistölle.
Maukonen on esitutkinnassa kertonut epäilleensä Ilmosta tietojen vuotamisesta lehdistölle jo ennen nyt käsillä olevaa tapausta.
Kirjallisina todisteina käsiteltiin muun muassa lehdessä julkaistua tekstiä ja otetta 7.2.2022 kokouksen pöytäkirjasta liitteineen. Syyttäjän päätöksessä todetaan, että lehdessä ao. tekstissä käsitellään yrityksen velka-asioita. Penttisen kertomista salassa pidettävistä tulevaisuuden suunnitelmista ja tulevista projekteista ei tekstissä ole mainintaa.
Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksessä katsotaan, ettei esitutkinnassa ole saatu riittävää näyttöä Ilmosen syyllisyydestä vastoin Ilmosen kiistämistä, ja syyte jätetään siksi nostamatta. Huomionarvoista on, että syyttäjän päätöksessä todetaan myös, ettei lehtiartikkelissa ole kirjoitettu yrityksen liikesalaisuuksiksi luokiteltuja asioita.
Arvioitavaksi tuli, onko esitutkinnassa saatu näyttöä siitä, että Ilmonen olisi kertonut toimittajalle lehdessä julkaistut tiedot. Esitutkinnassa ei tullut ilmi konkreettista näyttöä tietojen vuotajasta. Ilmonen on esitutkinnassa kiistänyt tunnustaneensa tietovuodon Maukoselle. Maukosen kertomuksen mukaan Ilmonen oli tunnustanut teon sen jälkeen, kun Maukonen oli kertonut tutkintapyynnön tekemisestä. Mainituissa olosuhteissa Maukosen kertomus tunnustuksesta ei yksinään riitä näytöksi Ilmosen syyllisyyden tueksi. Penttisellä on ollut tiedossaan ainoastaan Maukoselta kuultu epäily siitä, että Ilmonen olisi vuotanut tiedot.
Iiris Ilmonen julkaisi 1.2. laajan ja asiaa huolella taustoittavan tiedotteen. Hän pitää syyttäjän antamaa ratkaisua odotettuna ja helpottavana.
– En ole vuotanut paikallislehdelle väitettyjä tietoja. Pidän kuitenkin tärkeänä, että paikallislehti on uskaltanut asiaa käsitellä.
– Prosessi on jatkunut pitkään, liki vuoden ajan. Se on ollut minulle raskas, koska teen luottamustehtävää sydämestäni. Rikosepäily on vaikeuttanut toimintaani luottamushenkilönä. Rikosepäilyllä, mistä tieto on levinnyt koko päättäjäkunnalle, on haluttu heikentää uskottavuuttani luottamustehtävien hoitoon, toteaa Ilmonen.
Ilmonen kertoo suhtautuneensa kriittisesti Jukolan Juusto Oy:n vuokrarästien käsittelyyn Joutsan kunnassa jo vuosien ajan. Hänen mielestään erityisesti kunnanjohtaja Harri Nissisen toiminta ei ole ollut sovitun mukaista vuokrien maksamisen seurannassa ja toiminnassa rästien suhteen.
– Jätin asiassa 7.2.2022 käsittelyn yhteydessä eriävän mielipiteen, koska asianmukaiset perintätoimet oli kunnan toimesta laiminlyöty ja yrityksen toimittamat taustatiedot taloudellisesta tilanteesta olivat puutteellisia. Kunnanjohtaja Nissinen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Maukonen nimesivät allekirjoittaneen epäillyksi tietovuotajaksi eriävän mielipiteeni vuoksi ns. taustakeskusteluissa. Mitään näyttöä asiasta ei ole ollut missään vaiheessa.
Toimenpiteiden tarkoituksien hän uskoo olleen kritiikin vaientaminen ja huomion pois kääntäminen kunnanjohtajan vastuista.
– Kun minut leimattiin taustakeskusteluissa pääepäillyksi, toimi Joutsan kunta sen jälkeen asiassa virheellisesti ja kuntalain vastaisesti. Valitun toimintatavan tarkoituksena on ollut erityisesti asian salaaminen, kun asiasta ei ole tehty prosessin vaatimia päätöksiä kunnanhallituksen toimesta. Räikeintä on, että näin on evätty allekirjoittaneen mahdollisuus antaa asiassa selitys prosessin alkuvaiheessa. Omaa oikeusturvaani on näin laiminlyöty, päättää Ilmonen kommenttinsa tiedotteessa.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Maukonen kommentoi lehden pyynnöstä asiaa.
– Joutsan kunta on tehnyt tutkintapyynnön salassa pidetyn tiedon vuotamisesta julkisuuteen kunnanhallituksessa 14.2.2022 yksimielisesti. Mahdollinen epäily on muodostunut poliisin tutkinnan perusteella, ei kunnan tutkintapyynnössä nimettynä. Eli prosessia ei ole käynnistetty ketään henkilöä vastaan, vaan asian selvittämiseksi, kertoo Maukonen.
– Joten kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Iiris Ilmosen väite siitä, että häneltä olisi evätty prosessin alussa antaa selvitys, on siis tältä osin aiheeton. Luotamme poliisin toimintaan ja tutkintaan.
Maukonen jatkaa, että kuntahallinnossa salassa pidettävät asiat salataan jatkossakin, eikä tällä päätöksellä ole niin kutsutun avoimuuden kanssa tekemistä. Julkisuuslain hän toteaa velvoittavan virkavastuulla toimivia, myös luottamushenkilöitä.
Kunnanhallitus käsittelee asian ja päättää mahdollista jatkotoimista ensi maanantain 6.2. kokouksessa.
Myös Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen kommentoi asiaa. Vastaukset on lisätty myöhemmin uutisen digissä julkaisun jälkeen. Nissisen mukaan kunnanhallitus on yksimielisesti päättänyt selvittää salaiseksi päätetyn tiedon vuotamisesta. Tutkintapyynnössä ei ole nimetty ketään henkilöä, minkä vuoksi keneltäkään ei ole voitu pyytää selitystä. Poliisin tehtävänä on tutkia asia ja syyttäjän tehdä asiasta päätös.
– Tällä päätöksellä ei ole vaikutusta asioiden käsittelyn julkisuuteen. Salaiset asiat esimerkiksi yrityksiin ja yksityisiin henkilöihin liittyen ovat jatkossakin salaisia ja siihen kansalaisten on pystyttävä luottamaan, kertoo Nissinen.
Paikallislehti kysyi myös tapauksen vaikutuksesta kuntakuvaan.
– Tapauksella ei ole vaikutusta kuntakuvaan. Syyttäjän mukaan on riidatonta, että paikallisessa lehdessä on kirjoitettu jonkun henkilön vuotamana asioista, jotka eivät ole olleet vielä julkisia. Kuntakuvan kannalta haitallisempaa on vaikkapa se, että salaiseksi julkistettuja henkilöihin liittyviä tietoja vuodetaan kokouksen ulkopuolelle.
Hän jatkaa, että syyttäjän päätöksen mukaan Ilmonen on kiistänyt tunnustaneensa tietovuodon, eikä syyttäjällä ollut riittävää näyttöä Ilmosen syyllisyydestä.
– Tämän vuoksi pidän tärkeänä, että kunnanhallitus keskuudessaan selvittää tietovuodon, jotta kuntalaiset voivat luottaa päätöksenteon luottamuksellisuuteen, sanoo Nissinen.
Janne Airaksinen
Yläkuva: Iiris Ilmonen puhuu kuvassa vuonna 2019 Leivonmäen markkinoilla. Kuva: Tarja Kuikka, JS Arkisto.
Uutista päivitetty kello 12.18 kunnanjohtaja Harri Nissisen kommenteilla.