Luhangan kunnassa jatketaan edelleen jo aiemmin valittua linjaa kuntapalvelujen tuottamisesta keskimääräistä alhaisemmalla veroasteella. Kunnan vuoden 2023 tuloveroprosentti on 5,86 %, kun vastaava luku Joutsassa on 8,36 % ja koko maassa keskimääräisesti 7,40 %. Kaikkien kuntien tuloveroprosenttia leikattiin verotusmenettelystä annetun lain perusteella vuoteen 2022 verrattuna 12,64 %-yksiköllä johtuen valtakunnallisesta sote-uudistuksesta. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan edullisella tuloverotuksella pyritään vaikuttamaan Luhangan asukasmäärän kehitykseen positiivisesti. Hän uskoo nimenomaan verotuksen ennustettavuuden tuottavan pitkällä aikavälillä tavoitteen mukaisia tuloksia. Vuoden 2022 joulukuussa Luhangassa oli 690 asukasta ja vuoteen 2040 mennessä tilastokeskuksen tämänhetkisen väestöennusteen mukaan kunnan väkiluku laskee alle 650:een. Tilastollisesti Luhanka ei ole enää vanhusvoittoisin kunta Suomessa.
Näin on todettuna juuri valmistuneessa Luhangan kunnan vuoden 2023 talousarvioesityksessä, jota olikin jo kovasti kaipailtu. Kunnanhallitus ennätti sen jo viime viikolla osaltaan käsitellä ja seuraavaksi se on tällä viikolla (19.1.) kokoontuvan valtuuston ruodinnassa. Hyvin erikoista on, ettei kahden seuraavan vuoden (2024–2025) varsinaista taloussuunnitelmaa ole tämän kuluvan vuoden budjetin oheen tehty lainkaan. Sen työstäminen on kunnanjohtajan mukaan tarkoitus aloittaa vasta syksyllä 2023.
– Hyvinvointialueuudistus muuttaa kunnan rahoituspohjan täydellisesti ja tämän vaikutuksista on toistaiseksi olemassa vain alustavia arvioita, perustelee Kärnä tätä normaalista poikkeavaa ratkaisua.
Vuoden 2023 talousarvioesityksen mukaisesti Luhangan kunnan toimintakulut ovat kaikkinensa noin 2.695.000 euroa, josta henkilöstökulut 1.371.000, ostopalvelut 820.000, aine- ja tarvikeostot 367.000, avustukset 67.000 ja vuokrat noin 70.000 euroa. Budjetin mukaiset toimintatuotot ovat yhteensä noin 803.000 euroa, joista myyntituotot 356.000, maksutuotot 47.000, tuet ja avustukset 7.000 sekä vuokratuotot 393.000 euroa. Täten toiminnan alijäämäksi muodostuu noin 1.892.000 euroa. Verotuloja on laskettu kertyvän 1.780.000 euroa, valtionosuuksia 664.000, korkotuottoja 3.000 ja muita rahoitustuottoja 26.000 euroa, yhteensä noin 2.473.000 euroa. Rahoituskulut ovat hieman yli 55.000 euroa, josta lainojen korkokuluja 54.000 euroa. Näiden jälkeen vuosikatteeksi muodostuu 526.000 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 184.000 euroa ja alimmalla viivalla tilikauden tulos osoittaa noin 342.000 euron ylijäämää.
Vuonna 2022 Luhangan kunnan peruspalveluihinsa saamat valtionosuudet ovat suunnilleen 2,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 valtionosuudet on siis arvioitu olevan vähän yli 660.000 euroa. Suunnitelman mukaan Luhanka ei ota tänä alkaneena vuonna uutta lainaa. Sitä vastoin jo olemassa olevaa velkapääomia maksetaan takaisin noin 240.000 euron edestä. Pitkäaikaisia lainoja Luhangan kunnalla on tällä hetkellä yhteensä hieman alle 2,5 miljoonaa eli jonkin verran päälle 3.600 euroa asukasta kohden.
Vuoden 2023 talousarvioesityksessä kiinteistöveroprosentit säilyvät Luhangassa vuoden 2022 tasolla: yleinen 1,20 %, vakituiset asuinrakennukset 0,50 % ja muut asuinrakennukset 1,30 %, yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %, rakentamattomat rakennuspaikat 6,00 % ja voimalaitokset 3,10 %.
Investointipuolella lähiaikojen panostukset ovat ainakin tämänhetkisten kaavailujen perusteella erittäin maltilliset. Tuomo Kärnä kuitenkin tähdentää, että Luhankaan on parhaillaan suunnitteilla kunnan historian suurin yksityinen investointi viitaten tässä Suur-Savon Sähkö Oy:n vireillä olevaan Latavuoren tuulivoimapuistohankkeeseen. Lisäksi Kärnä nostaa esille, että vuoden 2023 aikana tulee tarkasteltavaksi Luhangan Vesihuolto Oy:n mahdollinen yhteistyö uuden kumppanin kanssa tai vaihtoehtoisesti sen liittäminen toiseen kokonaisuuteen.
– Yhtiö on kriisiytymässä ja kunnan omistajana tulee ottaa tilanne haltuun, Kärnä toteaa.
Luhangan kunnan investointiohjelma suunnitelmavuosille 2023–2025 pitää sisällään tällä erää ainoastaan kaksi nimettyä kohdetta: kunnan oman huolto- ja varastorakennuksen hankinta, johon on varattuna 350.000 euroa (tästä 250.000 euroa vuodelle 2023 ja 100.000 euroa vuodelle 2024); sekä sataman laiturien laajennukset, johon on tehtynä 50.000 euron määrärahavaraus kohdentuen kokonaisuudessaan vuodelle 2023. Investoinnit ovat kuitenkin vielä vasta suunnitteluvaiheessa. Toteutettavien kohteiden rahoitus on aiottu kattaa kassavaroista.
Korjausohjelmassa vuosille 2023–2024 on varauduttu 60.000 euron summalla. Tästä kunnan asuntojen saneeraukseen on 30.000 euroa (vuokrarivitalossa 2–3 asunnon remontointi), ja samoin 30.000 euroa on vanhustentalojen saneeraukseen. Kummassakin jyvitys on 15.000 euroa/vuosi. Lisäkaneettina on mainittu, että ”korjausohjelmaa hankaloittaa työvoiman ja alihankintayritysten resurssien puute”. Korjauksia tehdään mahdollisuuksien mukaan kunnan omana työnä.
Tällä hetkellä Luhangan kunnassa on vireillä kolme kaavoitukseen liittyvää hankeasiaa: Pien-Päijänteen rantaosayleiskaava, kirkonkylän asemakaavan päivitys sekä Latavuoren osayleiskaava tuulivoimapuistolle.
Kunnan hoidossa on kunnossapidettävää tiestöä vajaat 5 km ja lisäksi kunnan ylläpitämänä noin 3 km:n pituinen jäätie Kesäniemeen. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen myönnetään budjetin mukaisesti avustuksina 30.000 euroa.
Luhangassa on vuonna 2019 vahvistettu kuntastrategia. Tuomo Kärnän mukaan sen päivitys on aloitettu ja tämä työ jatkuu kuluvana vuonna. Uusi strategia pyritään saamaan voimaan vuoden 2023 loppuun mennessä.
Kärnä näkee edessä olevan merkittäviä haasteita etenkin talouden osalta.
– Taloussuunnittelukaudesta tuskin tulee talouden näkökulmasta helppo, mutta Luhangan kunnalla on kaikki ainakin kohtalaisen menestyksen avaimet kädessään. Tasapainoinen talous on peruslähtökohta kaikkiin kunnan palveluihin. Tulopuolta on jatkossa kyettävä kasvattamaan ja menot samalla pystyttävä pitämään hallinnassa. Nyt sote-uudistuksen täytäntöönpanon jälkeen Luhangassa voidaan keskittyä entistä vahvemmin oman identiteetin kasvattamiseen ja kunnalle jäljelle jäävien palveluiden määrätietoiseen kehittämiseen. Ikääntyvien ihmisten ja lasten hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa edelleen myös sote-uudistuksen jälkeen, Kärnä sanoo.
Luhangan kunnan palveluksessa oli vuoden 2022 aikana keskimäärin 44 vakinaista työntekijää. Vuoden 2023 alussa voimaan astuneen sote-uudistuksen ja sen myötä toimintansa aloittaneen hyvinvointialueen palvelukseen siirtymisen takia henkilöstömäärä putoaa arviolta 24 vakinaiseen työntekijään, joista 3 työskentelee yleishallinnossa, 12 hyvinvointi- ja sivistystoimessa ja 9 teknisessä toimessa.
Luhangan kunnan ylläpitämiin peruspalveluihin lukeutuvat nyt jatkossa peruskoulu, kirjasto, kansalaisopisto, ympäristöterveydenhuolto, tekninen toimi, rakennustarkastus, ympäristötarkastus, maaseututoimi ja kunnanvirasto. Kunnan omana lähipalveluna on tarkoituksena toteuttaa lasten ryhmäperhepäivähoito, alakoulu Tammijärvellä (”seutukoulu”, oppilasmäärä 40-45 haarukassa, tällä lukukaudella Joutsasta kuusi oppilasta ja Hartolasta yksi), kirjastopalveluina kirkonkylän Kylätalon kirjasto ja Tammijärven kirjasto, tekninen toimi (lämpölaitos, infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen), rakennus- ja ympäristötarkastukset ja kunnanvirasto (kuntalaisten palvelupiste, yleishallinto). Kunnan järjestämät ostopalvelut ovat työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto (Jyväskylä), varhaiskasvatuksen vuorohoito (seutukunnallinen yhteistyö, Korpilahden päiväkoti), maaseututoimi (Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue/Laukaa), kansalaisopisto (Jyväskylä) sekä talous- ja palkkahallinto.
Elinkeinotoimintoja Luhangan kunta pyrkii osaltaan edistämään riskit huomioon ottaen, että ne mahdollistavat luhankalaisille työtä ja toimeentuloa. Tavoitteiden toteutumiseksi Luhangan kunta muun muassa ”tekee aloitteellista ja aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, sekä hankkii kunnalle sopivat partnerit”. Vuonna 2023 palveluntuotantoa optimoidaan oman tuotannon ja ostopalveluiden osalta sekä palvelutuotantoa kehittämällä erityisesti ruokahuollon ja kiinteistöjen siistimisen osa-alueilla. Maaseutukehitys ry:n kautta osallistutaan Leader-ohjelmaan. Lisäksi Luhanka on mukana myös mm. hyvinvointia edistävissä hankkeissa. Työttömille suunnattujen palveluiden kehittämistä hoidetaan tarjoamalla ”liikkuvan” TE-toimiston palveluita Luhangassa ja Joutsassa.
Marko Nikkanen
Yläkuva: Suur-Savon Sähkö Oy:n tuulivoimahankkeen suunnittelualue Luhangassa. Kaava-alueen tarkka rajaus määritellään suunnittelun edetessä. Kyse on Luhangan historian suurimmasta yksityisestä investoinnista. Lähde: Suur-Savon Sähkön hankesivut.
Loading ...
