Seurakuntavaalien vaalipaneeli järjestettiin seurakuntatalolla Joutsassa maanantai-iltana. Kovin suuri yleisömenestys tilaisuus ei ollut, sillä läsnä oli vain 14 yleisöksi laskettavaa. 17 ehdokkaasta paikalla oli 10 henkilöä.

Silti monista keskeisistä aiheista virisi vilkas keskustelu. Vt. kirkkoherra Olavi Saurio oli laatinut runsaasti kysymyksiä ehdokkaille yhdessä hallintojohtaja Heikki Kankaan kanssa. Myös seurakuntalaisilla oli mahdollisuus lähettää ennakkoon kysymyksiä, mutta niitä ei valitettavasti tullut ainuttakaan.

Vt. kirkkoherra Saurion kysymykset jakautuivat kolmeen osakokonaisuuteen.

Kysymys 1: Nykyinen Joutsan seurakunta koostuu kolmesta aikanaan itsenäisestä seurakunnasta. Kun Luhangan ja Leivonmäen seurakunnat liitettiin Joutsan seurakuntaan, perustettiin Luhangan ja Leivonmäen kappeliseurakunnat Joutsan seurakuntaan. Onko tämä hyvä ja toimiva malli myös tulevaisuudessa? Vai voisiko ajatella, että olisi muita yhtä toimivia ja joustavampia ratkaisuja kuin kirkkovaltuuston valitsema kappelineuvosto?

Kysymys 2 oli laaja kokonaisuus kirkon uskosta, seurakunnan tehtävistä tässä viitekehyksessä ja miten ehdokkaat niihin suhtautuivat. Aihealueet olivat samoja kuin seurakuntavaalien 2022 valtakunnallisessa vaalikoneessa. Halutessaan saattoi vastata muun muassa henkilökohtaisiin uskonkäsityksiin, Raamatun sisältöön, mitä piti Joutsan ev. lut. seurakunnan tärkeimpänä tehtävänä, ja miten eri-ikäiset tulisi ottaa huomioon seurakunnassa.

Kysymys 3: Seurakunnan kiinteistöstrategia on herättänyt keskustelua. Syyskuun kirkkovaltuustossa esitys seurakunnan kiinteistöstrategiasta palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Millaisia ajatuksia seurakuntavaaliehdokkailla on seurakunnan kiinteistötilanteesta? Onko nykyiset kiinteistöt pidettävä seurakunnan omistuksessa vai voitaisiinko joistakin luopua? Onko mahdollista ajatella, että osa toiminnasta siirrettäisiin vuokratiloihin? Seurakunnalla ei ole varaa ylläpitää kaikkia rakennuksia. Kokonaiskorjausvelka on noin 5 miljoonaa euroa.

Vaalipaneelin toteuttamistavan takia kaikki ehdokkaat eivät olleet äänessä. Vaalipaneelille oli varattu aikaa 2 tuntia, mutta tarkoitus ei ollut alun perinkään, että jokainen ehdokkaista vastaisi kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Tämä johti käytännössä siihen, että tilaisuus muistutti pikemminkin normaalia valtuustoa. Osa ehdokkaista käytti runsaasti puheenvuoroja, kun taas osa oli esittelyjen jälkeen jokseenkin hiljaa.

Paikalla olivat Vanha Joutsa -ryhmän ehdokkaista Aarno Ekroos, Elisa Kangas-Tuhkio, Pirjo Olkkonen, Arto Virtanen, Viola Fredin, Sakari Eskelinen, Teuvo Jaakkola ja Aarre Talja. Yhtenäinen seurakuntamme -ryhmästä mukana olivat Aila Niinikoski ja Arto Tiemäki.

Eniten vastauksia ja kommentteja kuultiin Pirjo Olkkoselta, Viola Frediniltä, Aila Niinikoskelta, Sakari Eskeliseltä ja Teuvo Jaakkolalta.

Vilkkain keskustelu heräsi Joutsan seurakuntatalon korjauksista. Niin puolesta kuin vastaan esitettiin argumentteja, ja yleisön joukostakin kuultiin voimakkaita mielipiteitä korjaamisesta.

Seurakuntatalon kunnosta ja keinoista ratkaista tilanne on taitettu peistä valtuutettujen kesken viimeiset 12 vuotta. Koetun perusteella näyttää siltä, että myös tulevan kirkkovaltuuston on vaikea lähestyä ratkaisua. Etenkin Eskelinen profiloitui talon remontoimisen kannattajana.

Vuokratiloihin ei ottanut kukaan kantaa, ja Pekkasten leirikeskuksen mahdollisesta myynnistä mainitsi vain Jaakkola aivan lopussa. Siitäkään ei virinnyt keskustelua.

Kappeliseurakuntien säilyttämisen puolesta kuultiin useita puheenvuoroja. Fredin ja Jaakkola muistuttivat niiden hyvistä puolista. Fredin painotti kappelihallinnon antamaa pientä itsenäisyyttä, eikä Jaakkola allekirjoittanut näkemystä, että hallinto rasittaisi kohtuuttomasti pappeja.

Säästöjen väistämättömyys nousi esille varsinkin Olkkosen, Fredinin ja Niinikosken kommenteissa. Niinikosken mukaan kiinteistöistä luopuminen on jollain tapaa edessä.

 Seurakunnan tärkeimpänä tehtävänä ehdokkaat pitivät mahdollisimman monen ihmisen saamista mukaan toimintaan, oli se sitten osallistumista jumalanpalveluksiin, kuoroihin tai erilaisiin piireihin. Kangas-Tuhkio kehotti ottamaan perheen ja ystävät mukaan käynteihin kirkossa, jolloin siitä tulee muillekin tapa.

Myös ukrainalaiset pakolaiset toivottiin saatavan tiiviimmin mukaan kirkon toimintaan. Talja huomautti tähän, että kuitenkin valtaväestön tarpeet on priorisoitava kärkeen.

Yleisön joukosta toivottiin jopa kädennostolla tehtävää äänestystä siitä, onko Joutsan seurakunta joskus osa Jyväskylän seurakuntaa. Ehdokkaat eivät tälle, tai muillekaan äänestysehdotuksille lämmenneet. Useissa puheenvuoroissa kuitenkin tuotiin esille selvitysmiehen ratkaiseva rooli seurakuntajaon mahdollisessa uudistamisessa. Joutsan seurakunnan nimittäin arveltiin saavan läksytyksen talouden hoidostaan.

Yksi illan painavimmista talouskommenteista tuli yleisöltä. Sen mukaan Joutsan kunta olisi nopeasti kriisissä, jos siellä olisi suhteessa samanlainen miljoonien korjausvelka kuin seurakunnalla. Valittavien kirkkovaltuutettujen painotettiin olevan vastuussa siitä, että rahat riittävät ja toimintaa on.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Ehdokkaat äänessä Joutsan seurakuntavaalien vaalipaneelissa.  Etualalla selin tilaisuuden juontanut vt. kirkkoherra Olavi Saurio.

UUTINEN PÄIVITETTY LOPULLISEEN VERSIOON KLO 9.25.

Tagged with →