Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi loppuvuodesta hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman. Talousarvioon sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, sillä se on laadittu Keski-Suomen kunnista ja hyvinvointialueelle siirtyvistä organisaatioista kerättyjen taloustietojen perustella.

Talousarvion seurantaan ja raportointiin aiotaankin hyvinvointialueen hallinnossa kiinnittää ensi vuoden aikana erityistä huomiota, ja tarvittaessa talousarvioon tehdään muutoksia ja täsmennyksiä.

Hyvinvointialueen menojen on arvioitu olevan ensi vuonna 1,26 miljardia euroa. Suurin kustannuserä ovat henkilöstömenot, joiden suuruudeksi on arvioitu 582 miljoonaa. Hyvinvointialue työllistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä ja konsernipalveluiden tukipalvelutehtävissä yhteensä yli 11.500 työntekijää.

Toimintatuloja arvioidaan kertyvän muun muassa myynti- ja maksutulojen, tukien ja avustusten myötä 172 miljoonaa euroa. Toimintatulojen ja -menojen erotuksensa syntyvä toimintakate, joka osoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi valtion yleiskatteellisella rahoituksella ja rahoitustuloilla, on miljardi euroa miinuksella.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pitkälti valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviossa valtion rahoituksen osuudeksi on arvioitu 1,1 miljardia euroa. Muita rahoitustuottoja arvioidaan saatavan 300.000 euroa, mutta arvioidut 7,2 miljoonan korkomenot pois lukien rahoitustulojen ja -menojen osuus on 6,9 miljoonaa euroa miinuksella.

Vuosikate on talousarviossa neljä miljoonaa euroa miinuksella. Suunnitelman mukaisten poistojen ja arvonalentumisten (yhteensä 40 miljoonaa) jälkeen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 44 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kuntien tilinpäätösten valmistuttua hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkistetaan ja hyvinvointialueille maksetaan rahoituksesta mahdollisesti puuttuva osuus kertakorvauksena. Kertakorvauksen suuruuden on arvioitu olevan neljän prosentin luokkaa.

Investointimenoja hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvioon on kirjattu 14 miljoonan edestä, mutta rahoitusosuuksien ja ict-hankerahoituksen jälkeen nettoinvestointikustannusten arvioidaan jäävän 4,9 miljoonaan.

Isoimmat investoinnit on suunniteltu kohdistettavan tietojärjestelmien ja -tekniikan muodostamaan kokonaisuuteen. Näiden osalta kustannuksiksi on arvioitu 11,8 miljoonaa, mutta rahoitusosuuksien ja ict-hankerahoituksen kattaessa suurimman osan summasta nettokustannukset jäävät 2,7 miljoonaan.

Merkittävimmät investoinnit aiotaan kohdistaa ensi vuonna ja seuraavinakin vuosina sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Ensi vuodelle niihin on varattu 8 miljoonaa, kahdelle seuraavalle vuodelle suunnitelmana on varata niihin vielä enemmän. Muut isommat ensi vuodelle suunnitellut investoinnit ovat hyvinvointialueen vuokraamiin rakennuksiin tehtäviä muutos- ja korjaustöitä yhteensä 1,6 miljoonan arvosta.

Vuoden 2023 talousarvioon sisältyy tuottavuusohjelmia, joiden on määrä tarkentua ensi vuoden alussa. Yhdeksi tuottavuuden kasvattamisen keinoksi on nimetty sähköisten palvelujen lisääminen lähipalvelujen rinnalle.

Tärkeimpiä tavoitteita talousarviossa ovat muun muassa henkilöstön työhyvinvointi, ikääntyneiden palvelurakenteen uudistaminen, hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen ja etäpalveluiden vahvistaminen osana lähipalveluiden kokonaisuutta.

Lähivuosien osalta hyvinvointialueen talous näyttää jo positiivisemmalta. Vuosien 2024 ja 2025 taloussuunnitelmassa vuosikatetavoitteena on ensimmäisenä vuonna 75,8 miljoonaa euroa ja seuraavana 29,6 miljoonaa euroa. Tulostavoitteeksi vuodelle 2024 on kirjattu 44 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 nolla euroa.

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa tammikuun alusta alkaen noin 273.000 keskisuomalaisen sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen palveluista. Se on 22 keskisuomalaisen kunnan sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Seututerveyskeskuksen, Saarikan ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen muodostama kokonaisuus.

Tarja Kuikka