Joutsalainen kunnanvaltuutettu Kalle Willman (kok.) on tehnyt 26.12.2022 valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystille kantelun koskien apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen 19.12.2022 tekemää päätöstä liittyen Willmanin 14.12.2021 tekemään kanteluun ”Joutsan kunnan menettelystä sotekiinteistön rakennushankkeen pilkkomisessa niin sanotun rajoituslain kiertämistarkoituksessa”. Apulaisoikeuskansleri Puumalainen toteaa päätöksessään, ettei hänellä ole esitettyyn nähden ja asiasta käytettävissä olleen selvityksen perusteella perusteita todeta, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto olisi kantelussa tarkoitettua asiaa käsitellessään ja valvontapäätöstä tehdessään menetellyt lainvastaisesti tai laiminlyönyt sille kuuluvat velvoitteensa. ”Edellä mainituilla perusteilla kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiini”, Puumalainen päättää ratkaisunsa.
Vastauksessaan Willmanille apulaisoikeuskansleri lausuu tämän joulukuussa 2021 tekemästä kantelusta seuraavaa:
”Arvostelette oikeuskanslerille osoittamassanne 14.12.2021 päivätyssä kantelussa Joutsan kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston menettelyä Joutsan kunnan tekemiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuviin investointeihin liittyvissä kysymyksissä. Katsotte kantelustanne tarkemmin ilmenevin tavoin Joutsan kunnan uuden terveyskeskushankkeensa yhteydessä paloitelleen hankkeen investoinnit pienempiin osiin kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta annetun lain (548/2016) eli ns. rajoituslain vastaisesti. Arvostelette myös aluehallintoviraston antamaa, Joutsan kuntaa koskevaa valvontapäätöstä 24.11.2021 ja pyydätte oikeuskansleria tutkimaan, onko aluehallintovirasto toiminut valvonnassaan ja päätöksessään rajoituslain, sitä koskevien lain esitöiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asiasta antamien määräysten mukaisesti.”
Apulaisoikeuskansleri Puumalainen on huomioinut edellä mainitussa päätöksessään ainoastaan tähän alkuperäiseen kanteluun rajautuvat kysymykset, joista on hankittu selvitykset Joutsan kunnalta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Olennainen asia liittyy siis rajoituslakiin ja erityisesti siihen, ovatko Joutsan kunnan toteuttamat sote-rakennushankkeet (Sote-keskus, Palvelukeskus Jouseen saneerattu SaKuKo ja Suunterveydenhuollon- ja ruokapalvelujen yhteisrakennus) nimenomaisesti erillisiä rakennuskohteita ja -hankkeita. Vai katsotaanko ne yhdeksi investointikokonaisuudeksi, jolloin olisi lainvastaisesti ylitetty rajoituslakiin asetettu viiden miljoonan euron arvonlisäveroton enimmäisraja. Joutsan kunta pitää tiukasti kiinni näkemyksestään, jonka mukaisesti kyse on erillishankkeista, ei yhdestä suuremmasta hankekokonaisuudesta tai sellaisen osiin pilkkomisesta.
Willmanin noin vuodentakaisessa kantelussa on arvosteltu siis myös aluehallintoviraston valvontapäätöstä, jossa tämä ei löytänyt moitittavaa Joutsan kunnan Sote-keskuksen rakennushankkeesta. Kunnan toimittamien selvitysten ja STM:stä saatujen tietojen perusteella AVI on näkemyksenään todennut, että kyseessä ovat erilliset hankekokonaisuudet ja erilliset rakennuskohteet, eivät siis samaa investointikokonaisuutta. AVI on yleisluonteisesti todennut myös, että ”Kunta vastaa lainvastaisen sopimuksen mitättömyydestä johtuvista investointien kustannuksista ja muista mahdollisista investointeihin liittyvistä seuraamuksista”, ja että ”Viime kädessä sopimuksen mahdollinen lainvastaisuus on näin ollen mahdollista todeta tuomioistuimissa.”
Apulaisoikeuskanslerin tekemää päätöstä koskevassa kantelussaan 26.12.2022 oikeuskanslerille Kalle Willman selvittää, että Joutsan kunnassa oli vuoteen 2021 asti käytössä terveyskeskusrakennus, jossa toimivat muun muassa poliklinikka, vuodeosasto, hammashuolto, kuvantaminen ja keskuskeittiö.
”Kunnanhallitus harkitsi vuonna 2018, että aloitettaisiin hanke, jossa entiset tilat korvattaisiin uudella rakennuksella. Koska oli tiedossa, että hanke ylittäisi selvästi rajoituslain viiden miljoonan euron kynnyksen, kunnanjohtaja kävi STM:ssä kysymässä ylitysanomuksen onnistumisen mahdollisuutta. Kun vihreää valoa ei annettu, kunnanhallitus päätti pilkkoa hankkeen ajallisesti kolmeen osaan. Osahankkeiden väliin jätettiin muutama kuukausi.”
”Osahankkeet on toteutettu vuoden 2022 marraskuuhun mennessä. Lopputuloksena samaan entiseen pihapiiriin on valmistunut kaksi uudisrakennusta ja vanhaan vanhainkotiin on saneerattu uusi vuodeosasto. Näin entisen terveyskeskuksen tilat on saatu uudistettua yhteensä noin 11 miljoonan euron panostuksella.”
”Apulaisoikeuskansleri Puumalainen on päätöksellään todennut menettelyn lain mukaiseksi. Katson, ettei lainsäätäjän tarkoitus ole toteutunut ja laillisuusvalvonta on pettänyt asiassa”, kirjoittaa Willman kantelussaan oikeuskansleri Pöystille.
Oikeuskansleri on ylin laillisuusvalvoja
Tasavallan presidentin nimittämä valtioneuvoston oikeuskansleri on riippumaton, maamme ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen ohella. Oikeuskanslerin tehtäviä hoitavat myös presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen.
Oikeuskanslerinviraston sivustollaan julkaisemaa listausta lainaten: ”Oikeuskansleri ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat eduskuntaa, tasavallan presidenttiä, valtioneuvostoa ja sen jäseniä sekä ministeriöitä, ylimpiä virkamiehiä, oikeuskanslerinvirastoa, kansainvälistä yhteistoimintaa ja kansainvälisiä asioita, Euroopan unionin asioiden kansallista valmistelua, asianajajien valvontaa, oikeuskanslerin lausuntoja sekä periaatteellisia tai laajakantoisia kysymyksiä.” Apulaisoikeuskansleri puolestaan ratkaisee asiat, jotka eivät ensisijaisesti kuulu oikeuskanslerille, käytännössä suurimman osan kanteluasioista.
Marko Nikkanen
Yläkuvassa Kalle Willman.
Loading ...
