Joutsan terveysasema on ollut noin vuoden ajan mukana Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Siun soten alueella järjestetyssä diabeteksen laaturekisteriä kehittäneessä pilotissa. Valtakunnalliseksi toiminnaksi ensi vuoden alusta vakiinnutettavan laaturekisterin avulla voidaan seurata valtakunnallisesti diabeetikkojen määrää ja heidän saamansa hoidon laatua.
– Tähän asti tieto jopa diagnoosin saaneiden määrästä on ollut varsin hajanaista, niin tällä laaturekisterillä me pystymme saamaan ihan konkreettista tietoa siitä, paljonko diabeetikoita on esimerkiksi Keski-Suomen seututerveyskeskuksen alueella. Ja jopa niin tarkasti, että paljonko esimerkiksi Joutsan terveysasemalla hoidetaan diabeetikoita, sanoo Joutsan ja Leivonmäen diabetesneuvolan diabeteshoitaja Anna-Kaisa Hentinen (kuvassa).
Laaturekisterin yhtenä isona tavoitteena on Hentisen mukaan diabeetikoiden tasalaatuinen hoito ympäri Suomen. Tällä hetkellä hoidon laatu vaihtelee. THL:n julkaisemasta diabetes-pilottirekisterin loppuraportista käy ilmi esimerkiksi se, että kuntien välillä on isoja eroja siinä, miten 25–74-vuotiaat tyypin 2 diabeetikot, joilla on liitännäissairautena valtimonkovettumatauti, ovat hoitotasapainossa.
Diabeteksen hoidossa ei ole keskeistä vain verensokeritasapainon hoitaminen, vaan myös liitännäissairauksien riskiä nostavien tekijöiden hyvä hoito. Laaturekisteriin kerättyjen, diabetesdiagnoosin saaneiden terveystietojen perusteella liitännäissairauksien puhkeamisen riskeihin voidaan Hentisen mukaan puuttua mahdollisimman varhain.
Kun huonossa hoitotasapainossa olevien diabeetikkojen terveys paranee, tuo se Hentisen mukaan kustannussäästöjäkin.
– Jos sieltä saadaan pelastettua sydäninfarkti tai joku, niin sehän on ihan hurja säästö.
Diabetes on ensimmäinen kansansairaus, jonka laaturekisteristä tulee valtakunnallinen ja lakisääteinen. Joutsassa rekisterin kanssa ollaan siis kuitenkin Hentisen mukaan vielä alkutaipaleella.
– Tavoitteenamme Joutsassa on tulevana vuonna parantaa erityisesti diabetespotilaidemme hoidon laatua ja sitä, miten kolesterolitavoitteet on saavutettu. Tutkimukset osoittavat, että riittävän matala LDL-kolesteroliarvo on yksi keskeisistä asioista sydäninfarktien ja muiden valtimotapahtumien estämisessä diabeetikoilla.
Anna-Kaisa Hentinen tekee laaturekisterityötä terveysasemalla yhdessä Toivakassa toimivan kollegansa kanssa. Hänen tehtävänään on kouluttaa oman talon ammattilaisia kiinnittämään vastaanottotilanteissa huomiota diabeteksen valtakunnallisiin laatutavoitteisiin ja pitää laaturekisterin tuloksia esillä. Niitä voidaan katsoa tietyin väliajoin THL:n nettisivuilta.
– Sieltä pystymme konkreettisesti saamaan mittareita siihen, kuinka olemme esimerkiksi täällä Joutsan alueella pärjänneet. Olemmeko saaneet diabeetikoitamme sinne niihin tavoitteisiin, sanoo Hentinen.
Lisäksi Hentinen suuntaa työnsä potilaisiin. Seututerveyskeskuksessa on otettu hiljattain käyttöön Logex-järjestelmä, jonka avulla voidaan seuloa potilastietojärjestelmästä niitä diabetesdiagnoosin potilasasiakirjoissaan omaavia potilaita, joiden hoitotasapaino on huono. Heille tarjotaan vastaanottokäyntiä hoitotasapainon kuntoon saattamiseksi. Yhteydenottotapaa vielä Hentisen mukaan mietitään.
– Se on varmaan se puhelin, millä otetaan yhteyttä. Ja tietenkin sitten meidän mediatiedotteet ja potilaille suunnatut laatujulisteet esimerkiksi vaikka täällä terveysasemalla voisivat vähän herätellä, että tämmöistä ollaan tekemässä.
Koska laaturekisterissä on kyse kaikkien nähtävillä olevista, mitattavista tuloksista, antaa se Hentiselle lisämotivaatiota työskennellä sen eteen, että Joutsan alueen diabeetikkojen hoitotasapaino saataisiin mahdollisimman hyvälle mallille.
– Oma motivaatio on ainakin sellainen, että olisi tosi kiva päästä tähän käsiksi. Löytää niitä potilaita, kellä markkerit hälyttävät, että mitä olisi tehtävissä heidän kanssaan niin, että hyvien elinvuosien määrä lisääntyisi tulevaisuudessa, sanoo Hentinen.
Tarja Kuikka
Loading ...
