Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille. Keski-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursula painottaa, että ilmoitukset havainnoista oman alueen petoyhdyshenkilölle auttaa tarkentamaan kannanarviointia.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Havainnoista kannattaa kertoa yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte.
– Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueella on tehty tämän vuoden aikana 132 suurpetohavaintoa, joista 78 on ilves- ja 33 karhuhavaintoa. Lisäksi sudesta on tehty 10 ja ahmasta 11 havaintoa, sanoo petoyhdyshenkilö Jyrki Ilmonen, joka tunnetaan myös Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana.
Petoyhdyshenkilöitä Itä-Päijänteessä on kahdeksan. He ovat Jukka Huuskola (Luhanka), Juuso Huuskola (Luhanka), Tero Karppinen (Tammijärvi), Risto Liias (Rutalahti, Leivonmäki), Kalle Nummelin (Havumäki, Leivonmäki), Eero Pylvänäinen (Pärnämäki, Joutsa), Risto Lyytinen (Angesselkä, Joutsa) ja Jyrki Ilmonen.
Heidän yhteystietonsa löytyvät Riistakeskuksen nettisivuilta riista.fi ja sieltä osiosta yhteystiedot tai soittamalla tai sähköpostilla rhy:stä. Petoyhdyshenkilöt jakautuvat tasaisesti rhy:n alueelle, näin he ovat hyvin tavoitettavissa, omaavat hyvän paikallistuntemuksen sekä yhteistyö alueiden seurojen kanssa toimii erinomaisesti.
– Suurpetohavainto kannattaa ilmoittaa petoyhdyshenkilölle, vaikka havainnot tuntuisivat itsestä jokapäiväisiltä tai ei ole täysin varma lajimäärityksestä, teroittaa riistapäällikkö Kursula.
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista.
Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
Janne Airaksinen
Metsästyskoirat ja seurakoirat reagoivat kukin omalla tavallaan suurpedon, kuten karhun, hajuun ja jälkeen sellaisia kohdatessaan. Konekarhujen avulla voi testata koirien käyttäytymistä karhun läheisyydessä. Konekarhut ovat täytettyjä yksilöitä, joihin saadaan liikettä ja karhun aitoja hajuja. Kuvan laite kävi Joutsassa vuonna 2018 Bearest-firman toimesta.
Loading ...
