Pekka Lankia (kesk.): – Ensi vuoden talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelma johdattavat meidät uuteen aikaan kuntahallinnossa, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Julkisen hallinnon talousnäkymät lähivuosina eivät ole kovin ruusuiset, joten kuntatalouteenkin kohdistuu paljon epävarmuustekijöitä. Taloushaasteisiin on syytä varautua jatkossa. Menneiden vuosien hyvät tilinpäätökset ja niistä kertyneet puskurit auttavat talouden suunnittelussa.
– Samoin lähimenneisyyden mittavat panostukset palveluinfraan antavat luottamusta palveluiden saatavuuteen myös jatkossa. Hyvinvointialue pääsee tuottamaan lähipalveluitamme maakunnan ajanmukaisimmissa tiloissa. Kun sote-kustannusten toteuma ei enää määritä kunnan taloudellista asemaa, ovat kunnat aiempaa enemmän oman onnensa seppiä. Tulevaisuutta pitääkin rakentaa omien luontaisten vahvuuksien varaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jatkossakin kuntien lakisääteisiin velvollisuuksiin, jossa onnistumisesta palkitaan erillisellä valtionosuudella. Sivistystoimelle lankeaakin jatkossa tärkeä rooli kunnan menestysstrategiassa.
– Toinen tulevaisuuden menestystekijä on onnistunut elinkeinopolitiikka. Talousarviolukuina kehittämisyksikölle osoitettu panostus on melko vaatimaton, mutta elinkeinotoimeen ja aloittavaan elinvoimapöytään kohdistuu suuria odotuksia. Kolmas menestystekijä on hyvä henkilöstöpolitiikka.
Kalle Willman (kok.): – Hyvinvointialueuudistus on suuri helpotus kunnalle. Puolet henkilöstöstä ja yli 60 % budjetista poistuvat ensi vuoden alusta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on ponnekkaasti käynyt lähes yksin neuvottelut vähentyvän työmäärän aiheuttamista muutoksista johtavien viranhaltijoiden tehtäviin. Lopputuloksena päädytään siihen, ettei palkkausta vastaavasti alenneta. Positiivisena seurauksena on, että heidän työpanostaan voidaan nyt laajentaa uusiin haasteisiin, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, avoimuuden lisäämiseen kunnan toiminnassa, elinvoiman edistämiseen, kotouttamiseen ja keskusta-alueen uudismuotoiluun kuten uimahallirakentamisen suunnitteluun.
– Teknisellä lautakunnalla on ollut paljon työtä, josta se on selvinnyt kiitettävästi. Vahvuudesta poistuva perusturvalautakunta on säästänyt kunnan rahoja jopa uhmaten STM:n ja Aluehallintoviraston määräystä asumispalvelusetelien arvon korottamisesta Joutsassa. Hyvinvointialue säästää myös alussa, koska se ottaa käsittelyyn setelihinnat vasta maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
– Virkamiesten tekemä TA 2023 ja taloussuunnitelma ovat läpäisseet kunnanhallituskäsittelyn ilmeisen vaivattomasti ilman muutoksia. Valtuustoseminaarissa ei ollut käsiteltävänä lopullista esitystä. Siten valtuustolla ei tosiasiallisesti ole mahdollisuuksia enää ennen vuoden vaihdetta tehdä muutoksia esitykseen.
Jari Partanen (ps.): – Verot, muutaman viikon päästä voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus vähentää meiltä verotuloja merkittävästi. 11 miljoonan euron verotuotto putoaa siis vajaan 6 M€ tasolle. Pitää muistaa, että myös kulut ja velat sote-uudistuksen myötä siirtyvät hyvinvointialueen piiriin. Onkin mielenkiintoista seurata miten hyvinvointialue huomioi Joutsan palveluita. Onneksi työvarikolle jää toimintaa eikä sitä olla vielä ainakaan lakkauttamassa, se on erittäin tärkeää toimintaa ja henkireikä monelle ihmiselle.
– Nyt kun koulunmäen alueesta tuli puhetta, niin lähivuosina kannattaisi panostaa myös sinne. Meillä on hyvät sote-tilat, liikuntapaikat viimeisen päälle, keskusta-aluetta ollaan kehittämässä ja se tulee näkymään katukuvassa merkittävästi, niin seuraavaksi kannattaisi panostaa myös yhtenäiskoulun alueen turvalliseen liikkumiseen, koska nykyiset liikennejärjestelyt eivät ole todellakaan parhaimmasta päästä.
– Toivoisimme avoimuutta, että oltaisiin enemmän yhdessä valmistelemassa näitä yhteisiä asioita, eikä niitä tuotaisi pienen piirin ansiosta esille ja päätettäväksi. Ei tietenkään kaikkia kokousasioita tarvitse valmistella laajemmalla väellä, mutta lähinnä sellaiset asiat, jotka vaikuttavat merkittävästi joutsalaisten elämään.
Eero Peltoniemi (sd.): – Sote on vienyt tehtävät ja suuren osan talousarvioon aiemmin kuuluneista menoista. Varhaiskasvatuspalveluja järjestetään kaikille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatuslain mukaisesti. Nyt tilaratkaisut on saatu järjestykseen. Jatkossa on varmistettava varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyys, sijais- ja varajärjestelyt ja jaksaminen yleensäkin. Lukion vetovoimaa kotikunnassa ja lähiympäristössä on varmistettava riittävällä taloudellisella panostuksella. Tämän varmistamiseksi kunta tukee jokaista lukiolaista noin 4.000 eurolla yli valtion osuuden. Lukion jatkuminen on osa kuntastrategiaa.
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäävät sote-uudistuksen jälkeenkin kunnan tehtäväksi. Joutsassa asiaan on tartuttu perustamalla hyvinvointikoordinaattorin tehtävä. Liikunta-, kirjasto- elokuva- ja muut kulttuuripalvelut ovat osa tätä työtä. Lisäksi seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö edistää kuntalaisten hyvinvointia. Aika näyttää onko tähän työhön varattu noin 107.000 euron määräraha riittävä.
– Perusopetukseen valmistavaa opetusta on varauduttu ensi vuonna järjestämään Joutsan vastaanottokeskuksen lapsille ja nuorille. Varattu määräraha 362.000 euroa on merkittävä, mutta maahanmuuttovirasto maksaa kunnan kulut toteutuneiden kustannusten mukaan, joten tarkalla kulujen seurannalla on riskit hallittava. Kuntatalous on suuren murroksen edessä. Kunnanhallituksen talousarvioesitys osoittaa ylijäämää 143.000 euroa. Sitä voidaan pitää tässä tilanteessa realistisena. Aika näyttää kuinka realistisena.
Arto Hölttä (kd.): – Tämä nyt käsittelyssä oleva talousarvio on hyvin erilainen siihen nähden mihin olemme tottuneet.
Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa kuntien talousarvion rakenteen oleellisesti toisen näköiseksi. Valtionosuuksien putoaminen 17,1 miljoonasta 2,3 miljoonaan pakottaa Joutsan kunnan toimimaan omien verotulojen varassa.
– Kun verotulotkin putoavat kokonaisuudessaan 43,3 %, kunnan liikkumavara pienenee edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti. Huomioitavaa on se, että henkilöstökulut tulevat tippumaan vain 35 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Investointien suhteen Joutsa ei ole vielä läheskään valmis. Onneksi suuremmat sote-rakennukset ovat valmiit ja niiden suhteen palveluiden eteen on tehty kaikki voitava. Edessä on vielä Jousen väestönsuoja sekä pienempiä remontteja kunnan muissa rakennuksissa.
– Liikekeskuksen purkaminen ja alueen uudelleen suunnitteleminen tulee olemaan merkittävä viihtyvyys- ja vetovoimatekijä Joutsan kunnalle, mikäli siinä onnistutaan. Ensi vuoden investointien kokonaiskustannukset ovat kaikkiaan 3,3 miljoonaa. Lisävelkaa kunta ottaa ensi vuonna 2,66 milj. Ja vielä seuraavana vuonna 2,7 milj. Tuolloin siis vuoden 2024 lopussa velkaa on kaksinkertaisesti vuoden tuloihin nähden eli reilut 22 miljoonaa. Henkeä kohti tämä tekee noin 5000 €. Lähestymme velkaantumisessa Suomen kärkeä.
– Velkaantuminen ja korkojen nousu heikentävät toimintamahdollisuuksia. Kuluvana vuonna korkomenot ovat noin 70.000 €, ensi vuodeksi niiden on arvioitu nousevan 200.000 euroon. Väistämättä edessä on kunnan menojen ja tulojen sopeuttaminen. KD:n valtuustoryhmä esittää, että sopeuttamistoimista aloitetaan kansalaiskeskustelu jo heti ensi vuoden alussa.
Lea-Elina Nikkilä (vihr.): – Strateginen tavoitteemme on pitää kaikista huolta. Tuosta huolenpidosta suuri osa siirtyy parin viikon kuluttua Keski-Suomen hyvinvointialueen vastuulle. Käytännössä palvelut löytyvät jatkossakin pääosin tutuista tiloista Joutsassa ja siellä toimii sama motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Kunnan omassa toiminnassa painottuu jatkossa ennaltaehkäisevä hyvinvointityö. Lisäksi kunnan vastuulle jäävät sivistys- ja tekninen toimi sekä elinvoimatyö. Monet joutsalaiset yritykset kärsivät työvoimapulasta. Nyt kuntaan on saapunut työikäisiä ja työhaluisia ihmisiä. Kunnan ja vastaanottokeskuksen tulee yhteistyössä etsiä keinoja nopeaan työllistymiseen.
– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Joutsassa ollaan käynnistämässä aurinko- ja tuulivoimateollisuusalueiden suunnittelutyötä. Sitä kautta voidaan saada osaltaan helpotusta energiakriisiin ja kohonneisiin hintoihin. Ehkä jo vuoden 2025 taloussuunnitelman synkkiin lukuihin voimme saada helpotusta uusien yritysten kiinteistöveroista. Tuulivoiman rakentamisen osalta on tarpeen käydä avointa keskustelua hyödyistä ja haitoista.
Janne Airaksinen
Loading ...
