Suomen yhtä hätkähdyttävintä tuulivoimatapatumaa oli saapunut Luhangan kylätalolle 31.10. seuraamaan satapäinen yleisö. Asian kiinnostavuutta ja tärkeyttä ei voi olla korostamatta. Kyseessä on Luhangan lisäosuus alueen kokonaisesta 54 voimalan jättisuunnitelmasta vierekkäisille yhteensä n. 9 000 hehtaarin teollisuuskaava-alueille.

Tilaisuuden isäntänä toimi hanketoimija Suur-Savon Sähkö Oy. Osoittautui, että suunnittelua on tehty jo puolitoista vuotta, mutta virallinen tieto hankkeesta tuli kunnanhallitukselle vasta 13.10. ja kunnanhallitus teki päätöksen kaavoituksen aloittamisesta 17.10. Jotain tietoa oli tihkunut syyskuussa.

Kiireellisyys lähes 100 miljoonan investointisuunnitelmassa herätti hämmästystä. Tämä on yhtiön ensimmäinen oma tv-hanke. Se sijoittuu väärin perustein rakennettujen Latamäen tuulivoimaloiden viereen. Juuri silloin alkuvalmistelut pitäisi tehdä erityisellä huolella ja asiantuntemuksella. Pitkästä suunnitteluajasta huolimatta, moneenkaan yleisökysymykseen ei saatu varmoja vastauksia.

Konsulttina hankkeessa toimii sama yritys, joka on tehnyt Latamäen tuulivoimaloiden virheelliset melumittaukset. Yritys on tehnyt myös Keski-Suomen suunnitteilla olevan uuden maakuntakaavan maisema-arvioinnit, mutta virheellisesti ja puutteellisesti. Sama konsultti on tehnyt myös tämän uuden Luhangan Latavuori-hankkeen alustavan melumallinnuksen. Sekin näyttää virheelliseltä, eikä sitä ole tehty sellaisille voimaloille, joita on tarkoitus rakentaa. Esitetyt melu- ja välkemallinnukset oli tehty eri voimalamalleille.

Tämän tilaisuuden positiivisin puoli oli siinä, että hanketoimija näytti aidosti osallistuvan dialogiin yleisön kanssa ja antoi ymmärtää perehtyvänsä myös niihin asioihin, joita tilaisuudessa nostettiin esiin. Tämä poikkeaa eduksi verrattuna moniin ulkomaalaisiin toimijoihin, jotka suhtautuvat jopa halveksivasti paikallisiin asukkaisiin. Se ei kuitenkaan poista sitä todennäköisyyttä, että hanke myydään eteenpäin ulkomaalaiselle hankekehittäjälle ja omistus siirtyy kasvottomalle rahastolle aikanaan – jos voimalat rakennettaisiin. Suomesta ei ole helposti saatavissa rahoitusta tälle hankkeelle, jonka koko on sama kuin toimijan viime vuoden investoinnit ja lähes puolet yhtiön liikevaihdosta.

Yksi mielenkiintoinen kysymys koski kunnanjohtajan osallisuutta hankkeen valmisteluun. Tilaisuudessa kysyttiin myös, tarkoittaako kahden Luhangan edustajan jäsenyys Suur-Savon Sähkön valvontaelimissä yliedustusta, sillä kunnan omistusosuus on alle 1 % yhtiöstä. Terveyshaitat nosti esille tunnettu lääkäri, mutta selvää vastausta hänen kysymykseensä ei insinöörikoulutuksen saanut SSS Oy:n toimitusjohtaja luonnollisesti voinut antaa.

Merkille pantavaa oli se, että kunnan puolelta oltiin pelottavan hiljaa. Jos hanke jostain syystä lähtisi etenemään, mille ei näytä olevan edellytyksiä, niin asukkaiden kuuleminen tässä tapauksessa olisi helppoa. Luhangassa on vain 700 asukasta ja vaikka kesällä lukumäärä viisinkertaistuu, niin kaikki pääsevät lausumaan asiasta, kun mielipidettä heiltä kysytään.

Koko hankkeen kehittämisen ajan SSS Oy on ollut kuukausittain yhteydessä (sähkön siirtolaskun muodossa) kaikkiin kunnan sähkön käyttäjiin, jolloin asukaskyselyn olisi voinut toteuttaa. Suunnittelu oli jo edennyt viime kesänä niin pitkälle, että kesäasukkaiden mielipidettä olisi voinut kysyä myös silloin, kun he olivat paikkakunnalla.

Hannu Heinonen