Vastaanottokeskustoiminta käynnistyy Joutsassa näinä päivinä, viimeistään ensi viikon torstaina. Toiminnasta vastaa eri puolilla Suomea vastaanottokeskuksia Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta ylläpitävä Kotokunta Oy, joka avaa toimiston Jousitielle entisiin Postin tiloihin.

Tulijat – käytännössä turvapaikanhakijat tai tilapäistä suojelua hakevat – saavat toimistosta Kotokunnan Keski-Suomen vastaanottotoiminnan johtaja Noora Turusen mukaan tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muita palveluja kuten esimerkiksi tulkkauspalveluja. Vastaanottokeskus myös maksaa heille vastaanottorahaa.

Alkuvaiheessa tulijoita on ennakoidut 150, mutta olemassa on optio 300 tulijaan. Siihen, ketä tulijat ovat, ei vastaanottokeskuksessa voida Turusen mukaan vaikuttaa.

– Maahanmuuttovirasto lähettää bussilastillisen, me majoitetaan ketä sieltä tulee. Tällä hetkellä suurin osa on ukrainalaisia, ja suurin osa niistä on lapsiperheitä. Siellä voi olla muita kansallisuuksia myös joukossa, Turunen totesi maanantaina Joutsassa järjestetyssä vastaanottokeskuksen toimintaa koskevassa infotilaisuudessa.

Joutsan vastaanottokeskus on Turusen mukaan pysyvä ja tyypiltään odotusajan keskus, jonne asiakkaat tulevat rajalta ja jossa nämä ovat niin kauan kuin heidän prosessinsa kestää – on lopputuloksensa sitten kuntapaikka, käännytys, paperittomaksi jääminen tai joku muu.

Kotokunta on vuokrannut tulijoille asuntoja kunnalta ja yksityisiltä vuokranantajilta Joutsan keskustasta ja Leivonmäeltä. Asuntoja on jo reilulle 150 hengelle, isommalle määrälle ei ainakaan tällä hetkellä ole Turusen mukaan tarvetta. Asuntoihin järjestetään peruskalustus eli esimerkiksi lamput, sängyt ja ruokapöydät, muttei sisustustavaraa.

– Niitä asukkaat varmasti kyselevät sitten lahjoitustavarana, ennakoi Turunen.

Vastaanottokeskuksen henkilökunta ei järjestä tavarakeräyksiä, vaan yleisesti käytäntönä on, että vapaaehtoistoimijoita tiedotetaan asiakkaiden tarpeista ja järjestöt toimittavat toivottua tavaraa vastaanottokeskukseen. Lahjoitustavaroista voi myös ilmoittaa sosiaalisessa mediassa.

Mitä vastaanottokeskuksen henkilökuntaan ylipäätään tulee, keskuksen työllistävä vaikutus on Kotokunnan osalta noin kymmenen henkilötyövuotta. Turusen ja yksikön apulaisjohtaja Terhi Tukiaisen lisäksi toimistolla työskentelee esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia. Rekrytoinnit on Turusen mukaan pääosin tehty.

– Tällä hetkellä etsitään vielä yhtä sosiaaliohjaajaa.

Noora Turunen kiitti infotilaisuudessa kuntaa ja kuntalaisia aktiivisesta osallistumisesta järjestelyihin jo tässä vaiheessa. Asuntojen laittamiseen ei Turusen mukaan enää tarvita apua, mutta muuten vapaaehtoistoiminnan muotoja otetaan mielellään vastaan – jos siis joku haluaa järjestää esimerkiksi tapahtumia tai suomen kielen opetusta.

Infotilaisuudessa yleisöä kiinnosti esimerkiksi se, saavatko tulijat vastaanottaa työtä. Turusen mukaan tilapäisen suojelun hakijoilla on työnteko-oikeudet heti näiden haettua suojelua, mutta turvapaikanhakijoilla tilanne riippuu siitä, onko heillä ollut tullessaan voimassa oleva matkustusasiakirja.

– Jos on, niin kolmen kuukauden päästä saa tehdä töitä. Jos ei ole ollut, niin sitten kuuden kuukauden päästä saa tehdä töitä.

Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen piti vastaanottokeskustoiminnan käynnistymistä Joutsalle merkittävänä asiana. Palvelutarve esimerkiksi opetustoimessa on Nissisen mukaan iso, sillä iso osa Ukrainan pakolaisista on lapsia, ja sen myötä rekrytointitarve opetustoimeen ja varhaiskasvatukseen tulee olemaan kymmenen henkilöä.

Nissinen toivoi osan tulijoista jäävän paikkakunnalle ja sitä kautta muun muassa työllistyvän ja parantavan näin paikallisten yritysten työvoiman saantia. Hän toivoi myös tulijoille lämmintä vastaanottoa.

– Pakolaiseksi ei lähdetä kovin helposti. Se on inhimillinen tragedia, ja meistä joutsalaisista tulee ihan lähipäivinä osa sitä, kun me olemme tässä vastaanottamassa pakolaisia.

Tarja Kuikka

Kuvassa Kotokunnan Keski-Suomen vastaanottokeskustoiminnan johtaja Noora Turunen ja Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen.

Tagged with →