Keskisuomalaisen (3.11.2022) mielipidepalstan Joutsan vihreät ry:n kirjoitukseen, jonka ovat allekirjoittaneet Lea-Elina Nikkilä puheenjohtaja ja Sari Nummela varapuheenjohtaja, haluan tuoda esille seuraavaa:

Ensinnäkin käsitin, että myös vihreät kannattavat valtuustoaloitettani, jossa esitin Perttulanojan luonnonsuojelualueen purkua ja sen kompensointia luontoarvoltaan erittäin arvokkaan lähes luonnontilaisen Myllykosken alueen kanssa. Aloite oli esillä Joutsan kunnanhallituksessa 24.10.2022, jossa lisäkseni oli toinen artikkelin allekirjoittajista eli vihreiden Lea-Elina Nikkilä. Aloite esitettiin yksimielisesti tekniselle lautakunnalle jatkovalmistelua varten.

Kyseinen luonnonsuojelualue perustettiin, Keski-Suomen lääninhallituksen päätöksellä 9.11.1989, virheellisin perustein. Taustalla oli kyse silloisten kunnan johtohenkilöiden ja paikallisen maanomistajan välisestä ristiriidasta Joutsan taajaman keskeisten peltoalueiden tulevasta käytöstä.

Perustetulla Perttulanojan luonnonsuojelualueella ei ollut silloin, eikä ole nykyäänkään varsinaista luonnonsuojelullista arvoa, jonka perusteella alue voisi saada luonnonsuojelualuestatuksen. Perusteluissa mainitusta maisema-arvosta on tullut nykyisin maisemahaitta, eikä näin ollen palvele luonnonsuojelualuestatusta, eikä kunnan etua vaan päinvastoin.

Kirjoituksessa viitataan Joutsan keskusta-alueen suunnitteluun, jossa suunnitteluelimessä olen mukana. Suunnittelu keskusta-alueen kehittämiseksi on varsin alkuvaiheessa ja esille on tullut monenlaisia kuntalaisten ja suunnitteluelimessä olevien edustajien ideoita keskusta-alueen elävöittämiseksi ja saamiseksi kuntalaisten käyttöön sopivaksi läpi vuoden. Suunnittelussa on tarkoitus hyvin laaja-alaisesti osallistaa kuntalaiset mukaan suunnitteluun jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Keskisuomalaisen haastattelutekstissä (26.10.2022) toin ilmi suunnittelussa esille tulleen idean, että alueelle voitaisiin perustaa rantabulevardi, kesäkahvila, mahdollisesti vierasvenelaituri ja uudisasutusta. Kyseessä oli siis ehdotus alueen jatkokäytöstä, ei siis mikään päätös alueen jatkokäytöstä. Tämä oli siis vain yksi ideoista, joita olemme saaneet keskusta-alueen vetovoiman lisäämiseksi, ja mahdollisuuksista elävöittää Joutsan Uimalan ympäristöä ja lisätä sen vetovoimaa kuntastrategian yhtenä merkittävimmistä vetovoimatekijöistä.

Vihreiden keskisuomalaisen puheenvuorokirjoituksessa viitataan kirkonkylän osayleiskaavan luontoselvitykseen vuodelta 2018, jossa on todettu, että 0,7 ha luonnonsuojelualue on merkittävä valkoselkätikan ruokinta- ja pesimäalue. Sama toistuu myös tämän syksyn (30.8.2022) Joutsan kirkonkylän osayleiskaavan linnustovaikutusten arvioinnissa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun kannanotossa, joissa molemmissa viitataan juuri tuohon vuonna 2018 tehtyyn luontoselvitykseen ja aikaisempiin luontoselvitysdokumentteihin.

Tällaisena tavallisena luontoihmisenä ihmettelen, että tukeutumalla neljä vuotta (vuosi 2018) vanhoihin ja sitä vanhempiin luontoselvityksiin ja -dokumentteihin, voidaan ylläpitää luonnonsuojelualuestatusta ja pitää Perttulanojan luonnonsuojelualuetta yhtenä Joutsan merkittävimmistä valkoselkätikan pesimä- ja ruokailualueena, vaikka mitään havaintoja valkoselkätikasta tämän neljän vuoden aikana ei ole ollut. Minun oikeustajuntaani ei yksinkertaisesti mahdu, että joskus alueella mahdollisesti havaittu valkoselkätikka voi vuosienkin päästä jäädä kummittelemaan luontoväen mieliin ja näin ollen olla esteenä kunnan keskeisen alueen kehittämiseksi.

Kuinka monta vuotta tällainen luonnonsuojelualueiden varaus voidaan ylipäätään pitää. Todistetusti linnuilla on siivet ja ne pääsevät siirtymään peremmille pesimä- ja ruokailualueille. Tällainen luonnonsuojelualueiden pitkäaikainen varaus, jolla ei ole todellista pohjaa, alueen luontoarvoista, vie pohjaa myös muilta luonnonsuojelustatusta nauttivilta alueilta ja kääntyy helposti luonnonsuojelua vastaan.

Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa (3.11.2022) kirjoittajat viittaavat Päijänne Biosfäärihankkeeseen osaprojektina. Kirjoittajien mielestä tieteellisellä menetelmällä peilaamalla kunnan 1000 ha metsäalueet, löytyisi helposti alueita, joita voitaisiin käyttää korvaamaan Perttulanojan luonnonsuojelualueen purkaminen ja tilanne olisi win-win ja kunta saisi myönteistä julkisuutta kompensaatiopilotin kautta.

Kirjoituksen alussa esittämäni Myllykosken alue Perttulanojan luonnonsuojelualueen kompensointiin toisi selkeän voiton luonnon hyväksi, eikä kirkonkylän osayleiskaavan vahvistamista tarvitsisi turhaan pitkittää. Linnustovaikutuksen arvioinnin ja muun hidastelun vuoksi hanke on siirtynyt jo neljä vuotta ja haittaa kunnan kehittämismahdollisuuksia.

Koen, että viittauksessa Päijänne Biosfäärihankkeeseen on kyse piikittelystäni, koska vastustin kunnanhallituksen kokouksen (5.9.2022) äänestyksessä kunnan liittymistä Päijänne Biosfäärihankkeeseen. Äänin 5–4 kunta päätti liittyä Päijänteen Biosfäärihankkeeseen. Jätin asiasta eriävän mielipiteeni perustellen päätöstäni sillä, että useat Päijänteen ympäristön kunnista ovat luopuneet alustavista sitoutumisistaan ko. hankkeeseen osallistumisesta. Lisäksi perusteluinani esitin, että hankkeeseen liittyy epävarmuutta sen vaikutuksista maa- ja metsätalouden harjoittamiseen Biosfäärialueen vaikutusalueella sekä myöhemmästä hankkeen rahoituksesta ja sen aiheuttamista kustannuksista Joutsan kunnalle.

Epäilyni hankkeen mahdollisista vaikutuksista laajemmallekin kuin Päijänteen vesi- ja ranta-alueilla toteutui, koska hankkeen kautta voidaan vaikuttaa myös kymmenien kilometrien päähän Päijänteestä.

Minua, näiden kannanottojeni perusteella on saatettu virheellisesti leimata luontovastaiseksi, mutta sitä en missään nimessä ole vaan päinvastoin. Pidän metsieni hiilinielut kunnossa luontoa ja sen moninaisuutta kunnioittaen. Olen myös voimakkaasti vastustanut, Joutsan kunnan vuosien 2023–2025 investointiohjelman alkuvaiheessa ollutta, vuodelle 2023 suunniteltua lintutornintien rakentamista, johon kunta on saanut rahoitusta Keski-Suomen aluehallintovirantomaiselta eli avi:lta.

Hanke kulkisi aiemmin mainitun Joutsan yleiskaavan luontoselvityksen vuodelta 2018 mukaan alueella, joka on merkitty liito-oravan ja viitasammakon esiintymisalueeksi, viitasammakolla kyseisen tien rakennusalueella olisi kaksi erillistä esiintymisaluetta. Lisäksi alueella olisi lummelampikorennon lisääntymisalue, joita kyseisen tien rakennusalueella olisi myös kaksi. Kaikkia näitä mainittuja alueita on pidetty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mainittujen lajien esiintymisalueena. Muut valtuustoryhmät, vihreät mukaan lukien, eivät ole ääntä pitäneet kyseisen lintutornintiehankkeen estämiseksi.

Jarmo Liukkonen

Joutsan kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja ja Joutsan keskustan kunnallisjärjestön hallituksen varapuheenjohtaja