
Tuulivoiman rakentaminen herättää voimakkaita tunteita puoleen ja toiseen. Luhangassa tämä tiedetään. Latamäen tuulivoimaloiden valmistumisesta on jo 8 vuotta. Melumittauksista ja ympäristöhaitoista on väännetty, oikeutta haettu, valitusten tietä käytetty. Oikeusprosessi on osin edelleen keskeneräinen, ympäristölupa-asiaan odotetaan ratkaisua. Eli edellistä jupakkaa ei ole saatu selväksi, kun jo uutta kihelmöintiä pukkaa.
Viime viikon lopulla julkistettiin, että alueellamme yleisesti hyvinkin tunnetun energia-alan toimijan Suur-Savon Sähkö Oy:n intresseissä olisi saada oma tuulivoimapuisto Latamäessä jo kohoavien myllyjen viereen. Vain muutamaa päivää myöhemmin oli Luhangan kunnanhallituksella puitavanaan esitys oikeusvaikutteisen osayleiskaavan käynnistämisestä tuulivoimapuistoa varten.
Energiakriisi ja rajusti noussut sähkön hinta ovat antaneet hevosenpotkua tuulivoimahankkeille, joita on eri puolilla Suomea vireillä nyt runsaasti. Luhangan kuuden nykyisen myllyn rinnalle on Suur-Savon Sähkön suunnitelmassa hahmoteltuna seitsemän vielä paljon isompaa, korkeampaa ja tehokkaampaa voimalayksikköä, joiden laskennallinen yhteisteho alittaa hiuksenhienosti riman, jonka ylittäminen tietäisi pakollista, lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA).
Hankkeelle löytyy kannattajia, kuin myös vastustajia, se on tässäkin varmaa. Hyötyjiä löytyy ja joillekin on tarjolla merkittävää taloudellista täkyä. Toisella, lähinnä vastustusta ruokkivalla vaakakupilla painavat tuulivoimaan liitetyt haitta- ja riskitekijät: ympäristökysymykset ja -vaikutukset, luonto- ja maisema-arvot, meluongelmat ja mieliä helposti askarruttavat terveysasiat.
Marko Nikkanen