Hautajaisissa luetaan usein Johanneksen evankeliumin sanat: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun (Joh. 14:1)”. Kuoleman kohdatessa olkoon se sitten oman tulevan kuoleman kohtaaminen tai läheisen menetys, voi tuntua siltä, että elämältä menee pohja. On paljon muitakin murheita, jotka raastavat niin väkevästi että, usko ja luottamus tulevaisuuteen horjuvat. Onhan todettu esim., että Ukrainan sotauutisten seuraaminen on meille helposti masentavaa. Raskasta on sekin, kun huomaamme itse toimineemme väärin ja tunnemme syyllisyyttä.
Ensi sunnuntain evankeliumissa (Mark.2:1-12) kerrotaan neljästä miehestä, joilla oli periksi antamaton usko. He olivat huolissaan sairaasta läheisestä, jota he halusivat auttaa. Heillä oli varmasti myös riittävästi tietoa, että Jeesus voisi auttaa. Toivossa ja uskossa he veivät sairaan Jeesuksen luo. Rakkaus oli kekseliäs. Kun he eivät väentungoksessa päässeet Jeesuksen luo, he menivät katolle ja purkivat siihen aukon. He laskivat sairaan Jeesuksen eteen.
Kun Jeesus näki miesten uskon, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani sinun syntisi annetaan anteeksi”. Vastustajat syyttivät mielessään Jeesusta siitä, että hän antaa syntejä anteeksi. Jeesus näki heidän sisimpäänsä eli sen, mitä he ajattelivat. Hän sanoi: ”Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa syntejä anteeksi – hän puhui halvaantuneelle – nouse ota vuoteesi ja mene kotiisi”. Mies nousi ja käveli. Sairasta miestä auttaneiden luottamus ja silminnäkijöidenkin luottamus Jeesukseen vahvistui. Jeesus hoiti koko ihmistä, niin sielua kuin ruumistakin. Ja kaikki ylistivät Jumalaa.
Missio 2022 -kirjassa Se löytyy, kerrotaan Laurista eli Latesta, joka oli joutunut pahan rikoskierteeseen murhaten jopa kolme miestä. Vuonna 2007 hän valvoi vankilassa yön pimeydessä. Hän ajatteli, että joudun Helvetiin, jos sillä hetkellä kuolisin. Hän muisti, että hänellä olisi vielä yksi oljenkorsi käytettävissä. Hän itki ja polvistui rukoukseen. Hän pyysi Jeesukselta syntejä anteeksi ja myös koki saaneensa ne anteeksi. Hänen mieleensä tulvi ihmeellistä rauhaa ja suurta kiitollisuutta.
Raamatussa on lupaus: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua (Ps.50:15).
Tuula Leppämäki
Kirkkoherra
Loading ...
