Sosiaalisessa mediassa on loputtoman paljon ulottuvuuksia ja yksi niistä on se, että some tuo paikallishistorian jokaisen näytölle. Nykypäivänä ei varmaan ole paikkakuntaa, jolla ei olisi omaa paikallishistoriaa käsittelevää ryhmää Facebookissa. Joutsan Seutu ylläpitää Facebookissa Muistojen Joutsa -nimistä ryhmää, jossa jo yli 1.200 ihmistä jakaa vanhoja kuvia ja muistojaan Joutsasta.
Toinen sukututkimukseen keskittyvä paikallishistorian ryhmä on Joutsan alueen suvut. Näissä ryhmissä monet jakavat kuvia omista kotialbumeistaan, mutta usein kuvalähteenä mainitaan myös Finna.
Finna.fi on koko ajan kasvava internetin hakupalvelu, joka tarjoaa arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaalisia aineistoja selattavaksi ja käytettäväksi. Helpoimmillaan Finna toimii kuin mikä tahansa digitaalinen hakemisto: jos etusivun hakukenttään kirjoittaa vaikkapa Joutsa, avautuu Enterin painalluksella silmien eteen lähes 4000 objektia aina vanhoista kartoista Joutsa-juontovinttureihin.
Finnan tiedot tulevat suoraan muistiorganisaatioiden kokoelmahallintaohjelmista, ja siksi esimerkiksi valokuvan tie Finnaan on melko pitkä. Ensin valokuvan täytyy löytää tiensä museon kokoelmiin. Kuvan omistaja tarjoaa sen lahjoituksena museoon ja mikäli kuva sopii museon kokoelmapolitiikkaan, se päätetään ottaa osaksi kokoelmia.
Jokaisella museolla on oma tallennusvastuunsa ja siksi esimerkiksi Keski-Suomen museo tallentaa Keski-Suomeen liittyviä kuvia ja esineitä, Suomen merimuseo suomalaiseen merenkulkuun liittyviä aineistoja ja niin edespäin.
Jos tutkija ottaa lahjoitettavan kuvan kokoelmiin, kuva täytyy luetteloida kokoelmahallintaohjelmaan. Tällöin jokainen kuva saa oman numeronsa, jonka takaa löytyy kuvaan liittyvät kontekstitiedot ja sijaintitieto arkistossa. Paperinen kuva digitoidaan tietojen yhteyteen, jonka jälkeen originaali tallennetaan viileään, pimeään ja kuivaan arkistoon ja digitaalinen kuva puolestaan pääsee suuren yleisön iloksi näyttelyihin, julkaisuihin tai Finnaan.
Museoiden kokoelmissa saattaa olla satojatuhansia tai jopa miljoonia valokuvia. Kun kuvien luettelointi on käsityötä ja jokaisen kuvan tiedot tallennetaan yksi kerrallaan, on selvää, että kaikkia kuvia ei niukoilla resursseilla saada Finnaan asti.
Usein kuitenkin Finnaan päätyvät kokoelmien helmet ja toisaalta ne kuvat, joiden käyttöoikeusasiat ovat selkeitä. Tällöin Finnan selaajat voivat huoleti ladata kuvan omaan käyttöönsä ja jakaa sen vaikkapa Muistojen Joutsa -ryhmän iloksi, kun tutkija on huolehtinut kuvan käyttöoikeuksiin liittyvät kiemurat etukäteen.
Kun kuvia jakaa, on hyvien tapojen mukaista mainita kuvaaja, mikäli kuvaajan tiedot näkyvät Finnassa sekä organisaatio, joka alkuperäisestä originaalikuvasta huolehtii.
Joskus ihmetellään, miksi toisissa Finnan kuvissa on enemmän tietoa kuin toisissa. Tämä johtuu siitä, että kaikkiin kuviin ei ole kattavia tietoja saatavilla. Usein valokuvan tärkein osa onkin sen takapuoli: mitä enemmän kuvan oheen on kirjoitettu kuvaan liittyviä tietoja kuten esimerkiksi kuvassa esiintyvien henkilöiden nimiä tai kuvausajankohta, sitä suurempi museaalinen arvo sillä on.
Joskus taas Finnan selaaja saattaa huomata tiedoissa virheen. Eivätkö tutkijat tiedäkään kaikkea? Eivät tiedä, vaan ovat ihan tavallisia erehtyväisiä ihmisiä. Jokaisen kuvan tietojen yhteydessä on näkyvillä nappi, josta pystyy laittamaan palautetta ja kysymyksiä aineistosta vastaavalle organisaatiolle. Täydentävät tiedot otetaan ilolla vastaan, sillä yksittäisetkin lisätiedot kertovat aina kuvista ja esineistä enemmän. Vaikka sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin vanhoissa kuvissa sanat ovat hyvin tärkeitä.
Välillä sorrutaan murehtimaan, kuinka ennen kaikki oli paremmin. Nykyajan teknologia kuitenkin mahdollistaa sen, että hienot kulttuurihistorialliset kokoelmat eivät jää enää arkistojen kätköihin, vaan jokainen pääsee nauttimaan niistä omalta kotisohvalta käsin. Parhaimmillaan Finna.fi lisää tunnetta siitä, että kokoelmat todella ovat meidän kaikkien yhteistä kulttuuriperintöä, jonka ääreen voidaan pysähtyä esimerkiksi Muistojen Joutsa -kaltaisten someryhmien avulla.
Elina Pylsy-Komppa
Kirjoittaja hoitaa leipätyönään yli puolen miljoonan kuvan kokoelmaa Kymenlaakson museossa.
Yläkuvassa Joutsan kirkonkylää, oikealla on Jukolan talo. Kuva: Matti Poutvaara, Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma CC BY 4.0.
Tämä artikkeli kuuluu maksuttomiin näyteartikkeleihin, joita julkaistaan viikoittain yksi.
JS Digissä ajantasainen, seitsemänä päivänä viikossa tuoreet uutiset tarjoava uutisvirta käytettävissäsi missä ikinä liikutkin – lisäksi viikoittainen näköislehti kattavine arkistoineen. Saatavilla ja luettavissa vuoden jokaisena päivänä, paikasta riippumatta.
Tilaamalla JS Digin vuodeksi hintaan 49 euroa, saat tuoreita uutisia 13 sentillä per päivä! Tee tilaus tästä
Katso lisää kuvia Finnasta:
Loading ...
