Maahanmuuttoviraston kahdeksaa hyvinvointialuetta koskevassa juuri päättyneessä kilpailutuksessa 15 vastaanottokeskusaluetta järjestettäväkseen ja ylläpidettäväkseen voittanut Kotokunta Oy on nyt pikaisella aikataululla perustamassa Keski-Suomeen kaksi vastaanottokeskusta. Toinen näistä uusista yksiköistä on tulossa Jyväskylään ja viime viikolla käytyjen neuvottelujen lopputulemana toinen niistä avataan Joutsaan. Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja Juhani Pälveen mukaan Joutsan VOK-yksikkö olisi tarkoitus aueta asiakkaille joulukuun alussa ja se on kooltaan muiden vastaavien keskusten lailla 300-paikkainen. Pälve toteaa, että vastaanottokeskustoiminnasta jo aiempaakin kokemusta omaava Joutsa oli heille hyvin luonnollinen valinta, antaen samalla kiitosta ja tunnustusta kuntaa edustaneille hyvästä suhtautumisesta sekä yhteistyö- ja ratkaisukeskeisyydestä.  

– Näiden vastaanottokeskusten asiakkaita ovat turvapaikanhakijat sekä tilapäistä suojelua hakevat ja saavat. Joutsassa he asuvat vastaanottokeskuksen hankkimissa asunnoissa ja saavat omasta keskuksestaan vastaanottopalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, ja tarvittaessa vastaanottorahaa. Asiakkaamme voivat halutessaan järjestää majoituksen myös itse, Juhani Pälve selvittää. Ilmeistä on, että valtaosa myös Joutsan yksikön asiakkaista tulee Ukrainasta, mutta niitä voi saapua myös toisaalta. Vahvana oletuksena on, että merkittävä osa saapujista on lapsia.

Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen on pitää tällaisen vastaanottokeskuksen saamista Joutsaan ”valtavana piristysruiskeena”. Hän laskeskelee, että tämän VOK-yksikön myötä kunnan asukasluku voi parhaimmillaan ja ainakin tilapäisesti kasvaa jopa lähes 10 prosentilla. Nissisen mukaan tulevalla vastaanottokeskuksella on erittäin suuri vaikutus kunnan alueen vuokra-asuntomarkkinoihin. Hän toteaa, että kaikki Joutsan kunnan omat, kuin myös kunnan vuokra-asuntoyhtiön vapaat asunnot on käytännössä korvamerkittynä Kotokunta Oy:n tarpeeseen. Määrällisesti puhutaan noin 20:sta kunnan vuokra-asunnosta, joista noin kaksikolmasosaa sijaitsee Joutsan keskustan alueella ja loput Leivonmäellä.

– Keskeisenä kriteerinä näiden asuntojen sijaintia tarkasteltaessa on hyvä koulutoimintojen ja kauppapalvelujen saatavuus. Huomioitavaa on, että asukkaiden siirtyminen paikasta toiseen on lähtökohtaisesti rajallista ja hankalaa, ja siksi mahdollisimman keskeinen sijainti edellä todettujen palvelujen äärellä on tärkeää, Nissinen korostaa. Hän arvelee, että mikäli Joutsan yksikköön tulisi enimmäismäärän mukaisesti jollain aikajänteellä kaikki 300 henkeä, niin niistä kouluikäisiä ja lähtökohtaisesti opetusta tarvitsevia lapsia saattaisi hyvinkin olla arviolta 100 – 150.

Joutsan kunnan Kotokunnan VOK-yksikölle varaamien asuntojen lisäksi tarvittaneen siis runsaasti vuokra-asuntoja myös yksityisiltä asuntomarkkinoilta. Näitä voi tarjota suoraan Kotokunta Oy:lle tai hoitaa asiaa kunnan kautta. Yhtiön kotisivujen infon mukaisesti siellä oltaisiin erityisen kiinnostuneita viiden tai useamman asunnon vuokraamisesta samalta vuokranantajalta. Etsinnässä on eritoten ennen vuotta 2000 rakennetut, kolmen tai neljään huoneen perheasunnot, joissa on erillinen olohuone ja keittiö. Lienee selvää, että Joutsan rajallisen, vapaana olevan vuokra-asuntokannan vuoksi kaikkea muutakin tarkoitukseen sopivaa voi varmastikin tarjota.

– Asuntoja olemme saaneet Joutsan kunnan avustuksella jo hyvin käyttöömme, ja nyt parhaillaan rekrytoimme koko Joutsan VOK-yksikkömme työvoiman, mikä on kymmenkunta henkilöä. Osa työpaikoista on jo saatu täytettyä, mutta vielä on tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveystiimissä sosionomeille ja sairaanhoitajille, kertoo Joutsan vastaanottokeskuksen johtajana aloittava Noora Turunen. Hän kehottaa vastaanottokeskustyöstä kiinnostuneiden seuraamaan aktiivisesti työpaikkailmoituksia.

Mihin vastaanottokeskuksen toimipiste Joutsassa on tulossa, niin siitä asiasta ei kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan ole ainakaan heillä vielä kunnassa tietoa.  

Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa yli 80 vastaanottokeskusta ja järjestelmässä on kirjoilla noin 40.000 asiakasta. Näistä suurin osa on Ukrainasta paenneita.

Marko Nikkanen