Paikallislehtien johto on huolestunut eduskunnassa käsittelyssä olevan uuden postilain sekä Postin jo julkistamien uudistuksien yhteisvaikutuksesta. Paikallislehtiä edustava Uutismedian liiton paikallislehtijaosto sekä Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry (PPY) tulivat asiassa julkisuuteen valtakunnallisella tiedotteella viime viikolla. Uhkana on, että paikallislehtien toimintaedellytykset vaikeutuvat. Muun muassa jakelun kustannuksien pelätään nousevan kestämättömälle tasolle.

Posti tiedotti tilattavia paikallislehtiä ensi vuoden uudistuksista syyskuun puolivälissä. Posti siirtyy ensi vuoden alusta uuteen kolmiportaiseen ja alueelliseen ABC-hinnoitteluun, jossa suurin osa paikallislehdistä on kalleimmassa C-ryhmässä. Käytännössä muutos tarkoittanee lisäkorotuksia jakelun hintoihin. Postin vuosittaiset ja viime aikoina myös kesken vuoden tekemät korotukset ovat olleet huomattavan suuria jo pitkään.

Useita uudistuksia

Posti on siirtymässä myös niin sanottuun vuoropäiväjakeluun. Tällä ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi suoria vaikutuksia paikallislehtien jakelupäiviin niiden ydinlevikkialueilla. Sanomalehtien päiväkantoa posti yhdistää varhaisjakeluun siellä, missä varhaisjakelupalveluita on tarjolla. Sen sijaan se on auki, koska levikkialueen ulkopuolella asuvat saavat painetun lehden. Tähän odotetaan tarkennuksia loppuvuoden aikana. Lisäksi Posti on tiedottanut esimerkiksi paikallislehtien paljon käyttämien tilaajajakelua täydentävien peittojakeluiden lopettamisesta nykymuotoisena.

Posti on perustellut ratkaisujaan perinteisen postin, esimerkiksi kirjeiden määrän vähentymisellä. Vuoropäiväjakelua Posti perustelee puolestaan sillä, että näin se pystyy tarjoamaan täyttä työaikaa yhä useammalle jakajalle.

Paikallislehdille ei jakelutukea?

Eduskunta käsittelee parhaillaan uutta postilakia, joka sisältää muun muassa jakelutuen sanomalehdille. Esimerkiksi kerran viikossa ilmestyvät paikallislehdet ovat jäämässä kaavaillun jakelutuen vaikutusten ulkopuolelle. Tilanne voi johtaa esimerkiksi siihen, että osa pienemmistä paikallislehdistä lopettaa ja osa joutuu tinkimään sisällöstä.

Paikallislehdet ovat levikkialueillaan tilattuja ja luettuja, mitä osoittavat myös useat tutkimukset. Paikallislehdet ovat säilyttäneet asemansa verraten hyvin myös median murroksessa.

– Median toimintaedellytyksiä pitäisi tukea, ei heikentää. Se on koko yhteiskunnan etu, alleviivaa PPY:n puheenjohtaja, Rantalakeuden päätoimittaja Sauli Pahkasalo paikallislehtien johdon äskettäisessä valtakunnallisessa kannanotossa.

– Paikallislehtien säilyminen kattavasti ympäri Suomea on tärkeä asia demokratian kannalta. Mikäli joltain paikkakunnalta loppuu oma lehti, alue jää väistämättä vähän varjoon. Missä sen jälkeen kerrotaan aluetta koskevasta päätöksenteosta, ilmoitetaan alueen tapahtumista ja käydään keskustelua paikkakunnan asioista, kysyy puolestaan Uutismedian liiton paikallislehtijaoston puheenjohtaja, UutisOivan päätoimittaja ja Präntti Oy:n toimitusjohtaja Katri Linnikko.

PPY:n ja Uutismedian liiton paikallislehtijaoksen mukaan paikallislehtien asemaa ja uudistuksien vaikutuksia tulisi tarkastella uudelleen niin postilaissa kuin Postin sisällä. Viimeksi mainittua myös omistajaohjauksen keinoin.

Jukka Huikko

Kirjoittaja on Uutismedian liiton paikallislehtijaoksen jäsen ja Ylä-Satakunta -paikallislehden päätoimittaja