Varautumisesta on tullut keskeinen osa arkeamme. Monissa kotitalouksissa valmistaudutaan energiakustannusten nousuun esimerkiksi mottitalkoilla, aurinkopaneeleilla ja vain öisin pyörivillä pyykinpesukoneilla. Saunaa ja valoja emme enää pidä turhaan päällä eikä huviajeluihin ole varaa nykyisillä bensanhinnoilla. Kotivaraa olemme kasvattaneet perunapenkeillä ja hamstraamalla kuivaelintarvikkeita, purkkiruokaa, wc-paperia ja jopa joditabletteja pahan päivän varalle. Sukanvarrestakin voi löytyä ”hieman ensihätään”.

Varautuminen on suurta viisautta epävarmuuden aikoina. Olemme alkaneet sopeuttaa kulutusta kohtuullisemmaksi tarpeisiin nähden. Varautuminen tarkoittaa myös, että mietimme etukäteen, miten toimia erilaisissa tilanteissa. Varautuminen tuo mielenrauhaa, varmuutta ja antaa toiminnan suuntaviivat tiukoissakin paikoissa. Se on usein myös taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.

Myös Joutsan kunnassa on varauduttu tulevaan. Tärkein väline siihen on kuntastrategia ”Joutsa – elämänmittainen kumppani”, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi syyskuussa pidetyssä kokouksessaan.

Päivitetty strategia velvoittaa meitä kunnan päätöksentekijöitä. Elämän perusasioiden tulee Joutsassa olla kunnossa ja elämisen vaivatonta. Olemme sitoutuneet strategiassamme varmistamaan hyvät, läheltä saatavat palvelut joutsalaisille myös hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa. Tämä edellyttää kunnan ja hyvinvointialueen sekä päättäjiemme välistä tiivistä yhteistyötä.

Sivistyspuolella palvelulupauksemme näkyy seuraavien vuosien aikana siinä, että sopeutamme palveluitamme lapsimäärän muutoksiin. Viimeisen parin vuoden yllättävä, vaikkakin maltillinen kasvu päivähoitoa vailla olevien lasten määrässä ei ole kunnassamme ikävä kyllä pysyvä tila. Joustovaraa tämän hetken tarpeisiin meille tarjoaa marraskuussa avautuva Taikametsän päiväkoti Kirkkokankaalla.

Kehitämme Keski-Suomen parasta lukiotamme ja Puulan seutuopistoa edelleen elämänmittaisen kumppanuuden ajatuksella strategian mukaisesti. Myös hyvinvointityöhön varataan voimavaroja – haluammehan olla hyvinvoiva ja uudistuva maaseutukunta, jossa asuvat hyvinvoivat ja kotikuntaansa tyytyväiset joutsalaiset.

Vahva talous ja kilpailukykyinen veroaste ovat laadukkaiden ja asukkaiden tarpeita vastaavien palveluiden perusta. Kädestä suuhun ei kunnassakaan voi elää. Menot on suhteutettava tuloihin ja investoinnit on mitoitettava maksukyvyn mukaan. Arvovalintojakin joudumme varmasti investoinneissa tekemään.

Lähivuosien suurin hankkeemme on keskustan alueen kehittäminen, joka toteutettaneen vaiheittain yhteisöllisyyttä tukevaksi ja viihtyisäksi tilaksi ja toriksi, jossa on turvallista ja esteetöntä liikkua, järjestää monipuolisia tapahtumia sekä yrittää. Tähän työhön olemme saaneet kuntalaisilta hyviä ehdotuksia, lämmin kiitos niistä! Keskusta-alueen kehittämistä pohtii erillinen työryhmänsä.

Aluehallintouudistus palauttaa kunnat perustehtävänsä äärelle. Kunnan toiminnan tulee olla seiniä tärkeämpää. Pyrimme eroon turhista neliöistä ja vähennämme tuoreen, hyväksytyn kiinteistöstrategian mukaisesti kiinteistökantaamme. Parannamme myös kiinteistöjemme energiatehokkuutta. Hyvänä esimerkkinä on rakenteilla oleva hammashoitolakeskuskeittiö – rakennus, joka saanee katolleen aurinkopaneelit.

Varaudumme tulevaisuuteen hankkimalla kiinteistöihimme valokuituyhteyksiä, koska uudistuva maaseutukunta on mukana nykyajan sykkeessä. Tämä varautuminen näkyy jo katukuvassa niin Joutsan keskustassa kuin Leivonmäelläkin. Nopeat yhteydet antavat menestymisen avaimia myös yrittämiseen ja etätyöhön. Valokuitu tuo tulevaisuudessa mm. terveydenhoitopalvelut entistä lähemmäksi ihmistä, ihan kotisohvalle asti.

Olemme varautuneet strategiassamme myös kehittämään päätöksentekoamme entistä paremmaksi. Uusi työkalumme on hyvinvointivaikutusten arviointi. Arvioimme jatkossa säännöllisesti päätöstemme vaikutuksia niin kunnan, kuntalaisten, vapaa-ajanasukkaiden kuin yritysten hyvinvointiin. Hyvinvoinnin ja elinvoiman yhteisöllistä määrittymistä maaseutualueilla tutkinut maaseutututkija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta kannustaa meitäkin käyttämään sellaisia laadullisia määreitä, joilla mitataan koettua hyvinvointia pelkkien eurojen sijaan.

Arviointityö ei luonnollisestikaan vähennä muiden vaikuttamis- ja kuulemiskanavien tai kumppanuuspöytien merkitystä osana päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alainen työryhmä pohtii myös parhaillaan keinoja lisätä avoimuutta ja kuntalaisten osallisuutta. Työ valmistunee vuoden loppuun mennessä. Odotan siltä itse paljon.

Mari Kattilakosken mukaan maaseutumaisissa kunnissa hyvän elämän ja elinvoiman taustalla ovat usein yhteisöllisyys, suhde luontoon ja saavutettavuus eli tiestöön ja tietoliikenneyhteyksiin liittyvät asiat. Kun vahvistamme näitä, Joutsasta tulee entistä useammalle elämänmittainen kumppani visiomme mukaisesti.

Pauliina Maukonen

kunnanhallituksen puheenjohtaja

Kirjoitus on osa Päättäjän kynästä -tekstisarjaa, jossa Joutsan lautakuntien puheenjohtajat ja kunnan toimialajohtajat kirjoittavat toimialansa ajankohtaisista asioista.