Joutsan kirkkovaltuusto piti keskiviikkona 4 tunnin kokouksen, jonka keskeisimmät päätettävät asiakohdat täytyi kuitenkin kaikki palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kyse oli kiinteistöstrategian hyväksymisestä, mihin pykälään liittyi toisena asiakohtana Pekkasten leirikeskuksen myyntiin laittaminen, ja Joutsan seurakuntatalon remontoimisesta.

Kyseisten pykälien ympärillä käytiin voimakasta väittelyä kirkkovaltuutettujen kesken. Sinänsä pykälät olivat hyvin selkeitä ja huolella taustoitettuja, esimerkiksi kiinteistöstrategia sisälsi seikkaperäisen selvityksen seurakunnan jokaisesta kiinteistöstä kuluineen ja tuottoineen sekä korjausvelkoineen. Kirkkovaltuutetut eivät vain yksinkertaisesti päässeet tarpeeksi sopuun, miten jatkossa menetellä, joten mainitut pykälät palautettiin äänestyspäätöksillä uudelleen valmisteluun.

Kiinteistöstrategian palautusäänestyksen tulos oli 15–0 uudelleen valmistelun puolesta. Seurakuntatalon korjaamisen hankesuunnittelun aloittaminen meni niin ikään uudelleen valmisteltavaksi äänin 8–7.

Käyty keskustelu lukuisine puheenvuoroineen liittyi suurelta osin Joutsan seurakuntatalon kuntoon ja korjaamiseen. Esille nousivat käytännössä kaikki vaihtoehdot, eli uuden rakentaminen ja vanhan purkaminen sekä korjaamisen ”kevyt” ja ”raskas” malli.

Uuden rakentaminen ei ole vaihtoehto, koska siihen ei ainakaan seurakunnan rahat riittäisi. Hallintojohtaja Heikki Kangas on arvioinut sen hintalapuksi 2–3 miljoonaa. Seurakuntatalojen uudisrakentamiseen ei myöskään kirkkohallitus myönnä enää avustuksia. Ainoana vaihtoehtona seurakuntatalon korjaamiselle tai uudisrakentamiselle hallintojohtaja Kangas piti vuokratilojen etsimistä taajamasta seurakunnan käyttöön. Tästä ei kuitenkaan virinnyt keskustelua valtuutetuilla.

Korjaamisen raskaampi malli pitää sisällään katon uusimisen lisäksi ilmanvaihdon ja lämmityksen uusimisen. Kevyemmässä mallissa keskityttäisiin pelkästään kattoon, mikä muutettaisiin nykyisestä tasakatosta harjakatoksi.

Talon korjaamista mutkistaa se, että kesällä tehdyt kuntotutkimukset paljastivat homevaurioita useasta kohdasta rakennuksen alapohjaa. Hometta ja bakteereja löytyi eritoten seurakuntasalin ja takkahuoneen alapuolisista rakenteista.

Osa valtuutetuista halusi silti voimakkain sanankääntein pitää kiinni kirkkovaltuuston viime talvena tekemästä äänestyspäätöksestä, että Joutsan seurakuntatalon katto- ja ilmanvaihtoremontti olisi tehtävä. Sakari Eskelinen esimerkiksi piti ensimmäisenä askeleena katon korjaamista, mikä hänen mukaansa poistaisi monta muutakin rakennuksessa ilmenevää ongelmaa.

Ongelman ytimenä on Joutsan seurakunnan huono taloustilanne. Jos seurakuntatalo remontoitaisiin, muiden kiinteistöjen korjaamiseen ei juuri rahaa jäisi. Katon uusiminen maksaa noin 516.000 euroa ja ilmanvaihdon sekä lämmityksen uusiminen 313.000 e. Kun tähän lisätään noin 50.000 euroa, minkä verran alustavan arvion mukaan maksaa hyvin pakollinen Joutsan pääkirkon katon uusiminen 800 paanun osalta sekä tervaus, niin korjausbudjetti olikin jo tässä syöty.

Kun Pekkasten leirikeskuksen myyntiin ei löytynyt yksimielisyyttä, seurakunnan korjausvelaksi jää vielä vuoden 2025 jälkeen 2.279.140 euroa. Tästä on jo laskettu pois srk-talon ja kirkon paanukaton oletetut korjaukset.

Joutsan kirkkoa pitäisi korjata vuoden 2025 jälkeen 853.000 eurolla (ulkomaalaus, ikkunat) ja Luhangan talvikirkkoa 213.000 eurolla (uusi katto, sadevesijärjestelmät, sähköt). Leivonmäen srk-talo ottaisi rahaa 198.500 (sadevesijärjestelmät, sähköt), Joutsan hautausmaan huoltorakennus 188.500 (katto, sisäremontti, sadevesijärjestelmät, aita), Leivonmäen vastaava huoltorakennus 100.300 (katto, sisäremontti) ja Pekkasten leirikeskus 489.000 (päärakennukseen uusi peltikatto ja sähkösaneeraus, majoituspuolelle sadevesijärjestelmien korjaus, lisäksi ao. rakennus painunut liikaa maahan toisesta päästä). Listaus kattaa vielä useita muitakin korjaamisen tarpeita Pekkasiin.

Kannattaa huomata, että toistaiseksi hyllytetty kiinteistöstrategia listaa Joutsan srk-talon lähitulevaisuuden remonttitarpeita vielä lisää 236.000 e. Vanha rakennus kun tarvitsisi sähkö- ja sisäremontin. Alapohjan homevaurioiden korjauskustannuksia ei ole vielä hinnoiteltu.

Mitä tulee Pekkasten leirikeskukseen, niin sen säilyttämiselle löytyi keskusteluissa vahvoja tunneargumentteja. Rakennusryhmä on täynnä perinteitä, mutta raskas taloudellinen riippakivi. Pekkanen tuottaa joka vuosi keskimäärin -50.000 e tappiota. Koska seurakunta pitää siellä vuosittain enää vain 2 leiriä, niin leirikeskusta ylläpidetään käytännössä ulkopuolisia vuokraajia varten.

Ikävä kyllä niitä ei ole jonoksi asti, koska majoitussiiven käyttöaste oli yhteensä vain 9 prosenttia (2018) ja päärakennuksen 11 prosenttia (2018). Kumpikin prosentti tulisi olla 40, jotta tulot kuittaisivat menot.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Yllättävä lisäpulma seurakuntatalon korjaamiseen liittyen ovat kesäisen kuntotutkimuksen löydökset, joissa paljastui homevaurioita alapuolisista rakenteista, muun muassa juuri kuvassa olevan seurakuntasalin alta.