Ilmasotakoulun johtaja eversti Vesa Mäntylä piti keskiviikkona Baana 22 -harjoituksen mediapäivän, jossa käytiin läpi harjoituksen keskeisimpiä kuulumisia. Maanantaina alkaneen harjoituksen kaksi ensimmäistä lentopäivää ovat olleet kiivaan toiminnan aikaa. Maanantaina ja tiistaina Joutsan varalaskupaikalle on tehty molempina päivinä 150 läpilaskua. Keskiviikkona ja torstaina läpilaskujen määrän odotettiin jäävän sataan.

Suomen Ilmavoimien hajautettu taistelutapa, jossa hyödynnetään päätukikohtien lisäksi maakuntakenttiä sekä toistakymmentä varalaskupaikkaa kiinnosti myös ulkomaita myöten. Tiistaina Baana 22 -harjoituksessa käyneen kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa NATO:n Euroopan joukkojen kenraalin arvoinen varakomentaja.

Käsky harjoituksen järjestämisestä Joutsassa annettiin viime vuoden puolella, ja käytännössä toukokuussa alkoi varsinainen toiminta järjestelyiden suhteen.

Destia on vastannut varalaskupaikan pinnoituksesta ja tiensivun puuston ja reunaesteiden poistosta. Ennakkotiedoista poiketen varalaskupaikan turvamarginaalit katsottiin raivausten jälkeenkin liian kapeiksi kaksimoottorisille Casa-kuljetuskoneelle sekä Learjet-koneille, jotka eivät siksi lentäneet Joutsaan.

Keski-Suomen ely-keskus vastasi kiertotiejärjestelyistä ja siitä tiedottamisesta. Kiertotiet ovat olleet hyvin valtatiellä liikkuvien tiedossa. Myös Joutsan kunnan sekä tavallisten kuntalaisten myönteistä suhtautumista kiiteltiin eversti Mäntylän toimesta useaan kertaan.

– Kun tie suljettiin sunnuntaina kello 20.00, niin aloitimme kiitotien imuroinnin ja lakaisun. Tätä jatkettiin aamuviiteen asti maanantaina, että saimme alueen lentokoneille turvalliseen kuntoon. Pienetkin irtokivet ovat omiaan aiheuttamaan turvallisuusriskin koneiden moottoreille, kertasi eversti Mäntylä harjoituksen alkua.

Saman yön aikaan tukikohdan noin 120 henkilön joukko pani kuntoon johtamisjärjestelmäyhteydet ja kiitotien valaistuksen. Maanantaina lennot piti aloittaa klo 10.00, mihin tuli kuitenkin puolentoista tunnin myöhästyminen. Ensimmäinen lento oli koelento, jolla tarkistettiin kiitoratavalojen toimivuus ja että ne näyttävät liukukulman oikein.

Harjoituksen keskeisin tavoite oli saada lentäjille kelpuutukset voimaan maantietukikohdista operoimiseen. Menetelmänä oli, että ensiksi tukikohtaan tehtiin läpilasku kaksipaikkaisella Hornetilla yhdessä opettajan kanssa kerta päivällä ja yöllä. Sen jälkeen he saivat lentää yksipaikkaisella hävittäjällä Joutsaan ja jatkossa myös vastaaviin maantietukikohtiin. Sama logiikka päti muihinkin kalustoihin.

Yksi sadoista läpilaskuista. Kuvassa näkyy lennonjohdon rakenteita.

– Käytännössä tukikohtaan tulee aina 2 konetta harjoittelemaan noin puolen tunnin ajaksi. Kumpikin kone tekee 5 läpilaskua. Sitten tulevat seuraavat ja taas seuraavat, ja tätä jatketaan taukoon asti. Menetelmä on tehokas, toteaa eversti Mäntylä.

Harjoitukseen osallistui kaiken kaikkiaan 200 henkeä eri tukikohdissa. Hornetit lensivät Joutsaan Rissalasta Kuopiosta ja Hawk-harjoitushävittäjät Tikkakoskelta.

Paikalla Joutsassa olevat joukot liittyvät lennonjohtoon, suojaamiseen, lentotekniikkaan, johtamisjärjestelmiin, pelastustoimeen ja huoltoon. Jokaisesta on paikalla pienet osakokonaisuudet. Eversti Mäntylä totesi, että suurimmillaan Joutsan tukikohdassa voisi olla 1.000 hengen miehitys.

– Lentotekniikan osalta meillä ei ole tarkoitus jäädä tänne koneilla laskuun siten että moottoreita sammutettaisiin. Olemme harjoitelleet niin sanottua kuumatankkausmenetelmää, jossa Hornet tulee laskuun ja menee radan päähän saamaan polttoainetta moottorit käyden. Näitä kuumatankkauksia on ollut pari per päivä.

Ilmavoimien taistelutapa on kaluston hajauttaminen ympäri Suomea. Sama tapahtuu myös yksittäisen tukikohdan sisällä eri pisteissä.

– Olemme kuitenkin Venäjän naapurissa ja sen kaltaisen ohjusuhan alla mitä Ukrainassakin on nähty. On oleellista, että meillä on riittävästi paikkoja, minne hajauttaa ja että kykenemme niissä paikoissa liikkumaan tehokkaasti. Liike tuo suojaa, ja sitä kautta hyvien johtamisjärjestelmäyhteyksien ansiosta pääsemme tarvittaessa keskitettyyn torjuntaan ja voimankäyttöön. Tämä on kantava teema Ilmavoimien operoinnissa.

Sekin tuli esille, että myös Ilmavoimien tuleva kalusto eli F-35-hävittäjät pystyvät operoimaan maantietukikohdista.

Janne Airaksinen

Yläkuva: McDonnell Douglas F/A-18 Hornet laskeutui keskiviikkona ottamaan polttoainetta Joutsan maantietukikohdan eteläpään levikkeellä sijaitsevasta huoltopisteestä.

Niin sanottu kuumatankkausmenetelmä käynnissä. Menetelmässä kone ei sammuta moottoreita.

Tagged with →