Joutsan Jousipartioon kaivataan uusia aktiivisia toiminnan vetäjiä. Lippukunnanjohtaja Hanne Laitisen (kuvassa) mukaan toiveissa on saada uutta väkeä aktiivisesti puuhaamaan partiotoimintaan, jotta lippukunta pystyisi jatkamaan koronapandemiaan tyssännyttä säännöllistä viikoittaista toimintaansa.

Jousipartiossa jo neljättä vuosikymmentä mukana oleva Laitinen sanoo, ettei hänellä itsellään ole enää mahdollisuutta vetää viikkotoimintaa, mutta tarvittaessa hän toimii taustalla tukena ja apuna. Lisäksi taustalla on muukin johtokunta. Partiotaustaa tulijoilta ei Laitisen mukaan edellytetä, vaan piirijärjestö Järvi-Suomen Partiolaiset järjestää kyllä halukkaille koulutusta.

– Mutta tietenkin onhan siitä aina hyötyä, että on itsekin ollut partiossa, jatkaa Laitinen.

Säännöllisen viikkotoiminnan ohella Jousipartio on järjestänyt aiemmin esimerkiksi retkiä ja tehnyt yhteistyötä naapurilippukuntien kuten kangasniemeläisen Puula Partion kanssa. Nyt viikkotoimintaa haluttaisiin siis taas käyntiin, sillä se on Laitisen mukaan se, minkä ympärille muu toiminta alkaa kerääntyä. Laitinen toivoo, että käyntiin saataisiin edes alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettu perhepartiotoiminta.

– Se on semmoinen kiva, koska siinä on aikuiset ja lapset mukana, ja se on hyvin vapaata toimintaa.

Joutsan partiopoikia talvileirillä. Kuva on otettu ilmeisesti 1970-luvun lopulla tai 1980-luvun alussa. Kuva: JS Arkisto

Partiotoiminta käynnistyi Joutsassa vuonna 1947, kun paikkakunnalle perustettiin Joutsan Jousipojat -niminen lippukunta. Partiotoiminta oli rantautunut Suomeen Ruotsista vajaat nelisenkymmentä vuotta aiemmin, ja vielä Jousipoikien perustamisen aikaan pojat ja tytöt toimivat partiossa erillään.

Ajan myötä Jousipoikien toimintaan alkoi tulla tyttöjäkin, eikä lippukunnan nimeä enää pidetty ajanmukaisena. Nykyinen nimi Joutsan Jousipartio otettiin käyttöön vuonna 1991.

Lippukunnan toiminta ei ole ollut Hanne Laitisen mukaan aktiivista koko ajan, vaan väliin on mahtunut nykyisen kaltaisia suvantovaiheitakin. Jäseniä on parhaimmillaan ollut vajaat 120, mutta nykyisin määrä on merkittävästi pienempi – Laitisen mukaan alle 20, johtuen jo ihan toiminnan pysähdyksissä olemisesta.

– Harva maksaa jäsenmaksua, jos ei ole toimintaa, hän perustelee.

Ennen koronapandemiaa partiolaisten viikoittaiset kokoontumiset pidettiin Joutsan seurakuntakodilla. Lisäksi Laitinen sanoo Joutsan Kotiseutuyhdistyksen antaneen partiolaisille luvan kokoontua Tasalassa Telekujalla. Mainiemessä Iso-Säynjärven rannalla Jousipartiolla on puolestaan 1990-luvun alussa rakennettu partiomaja ja vuonna 2006 rakennettu sauna.

Joutsan Jousipartiolla on Mainiemessä partiomaja ja kuvassa näkyvä, 2000-luvun alkupuolella rakennettu sauna. Kuva: Joutsan Jousipartion arkisto

Vaikka Joutsan Jousipartiolle tulee tänä vuonna tasavuosia 75, ei luvassa ole Hanne Laitisen mukaan sen kummempia juhlallisuuksia. Nykyisestä suvantovaiheesta huolimatta Laitinen kuitenkin suhtautuu lippukunnan tulevaisuuteen positiivisin mielin. Hän uskoo uutta virettä ja väkeä löytyvän, sillä suvantovaiheita on ollut ennenkin ja toiminta on aina virinnyt uudestaan.

Laitinen toivookin ihmisiltä yhteydenottoja ja kannustaa tulemaan mukaan partioon pelkäämättä sitä, että heti joutuisi sitoutumaan.

– Lähdettäisiin kuuntelemaan ja katselemaan, että mitäs tämä nyt voisi olla, ja onko meitä nyt monta tässä, ketkä voisivat lähteä miettimään tätä. Mutta jotenkin ihmisillä on varmaan se pelko aina, että sitten sinä sitoudut ja joudut olemaan siinä kiinni, hän arvelee.

Laitisen oma partiopolku alkoi 1980-luvulla, tosin joukkoon mahtuu hänen mukaansa aktiivisten toimintavuosien ohella myös vähemmän aktiivisia vuosia. Koko ajan Laitinen on kuitenkin pysynyt Jousipartion jäsenenä ja johtanutkin lippukuntaa pitkään – ensin 2000-luvun alussa ja viimeisimpänä vuodesta 2015 lähtien sihteerin pesti ohessa.

Hän kuvaa partioharrastusta ikään kuin vastapainoksi suorittamiselle ja kilpailemiselle, tosin partiossakin pääsee halutessaan kisaamaan.

– Mutta se on semmoista yhdessä olemista, luonnossa olemista ja liikkumista. Semmoista, että siellä saa olla semmoinen kuin on, sanoo Laitinen.

Tarja Kuikka

Yläkuvassa Kari Tuominiemen vuonna 1991 suunnittelema Joutsan Jousipartion lippu. Lipussa on Joutsan kunnan vaakunan ohella jännitetty jousi, jonka nuolen kärjessä on partiolilja ja alaosassa partioapila. Jousen kahvan kolme pystyviivaa kuvaavat partioaatteen tärkeimpiä arvoja, nuolen suunta aatteellista pyrkimystä ylöspäin ja lipun aaltokoroinen alaosa kotikunnan vesistörikkautta. Kuvassa lippua kannattelemassa Jousipartion lippukunnanjohtaja Hanne Laitinen.