Joutsan kunta joutuu antamaan oikeuskanslerinvirastolle lisäselvityksen koskien viime joulukuussa tehtyä kantelua, jossa arvosteltiin kunnan tekemiä ja suunnittelemia sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja.

Joutsalainen Kalle Willman katsoi kantelussa kunnan muun muassa uuden terveyskeskushankkeensa yhteydessä paloitelleen hankkeen investoinnit pienempiin osiin kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta annetun lain, niin sanotun rajoituslain vastaisesti. Rajoituslaki edellyttää, että kunnat ja kuntayhtymät hakevat yli viiden miljoonan euron sote-rakennusinvestointeihin poikkeusluvan sosiaali- ja terveysministeriöltä (stm).

Willman myös arvosteli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston marraskuussa antamaa, kuntaa koskevaa valvontapäätöstä ja pyysi oikeuskansleria tutkimaan, onko aluehallintovirasto toiminut valvonnassaan ja päätöksessään rajoituslain, sitä koskevien lain esitöiden sekä stm:n määräysten mukaisesti.

Kunta selvitti asiaa oikeuskanslerille kevättalvella. Pian sen jälkeen entinen joutsalaispoliitikko, parkanolainen Jukka Huikko lähestyi oikeuskanslerinvirastoa kirjoituksella, jossa hän esitti väitteen, että kunta olisi tietoisesti kiertänyt soterajoituslakia. Hän viittasi kunnan soterakentamista koskeviin, vuosina 2017–2019 tehtyihin päätöksiin, joita kunta ei ollut toimittanut alkuperäisessä selvityksessään oikeuskanslerinvirastolle. Tuolloin päätettiin, että sotekeskusta ei toteuteta siinä laajuudessa, missä oli alun perin kaavailtu.

Kunnanhallituksen maanantaina 5.9. laatimassa lisäselvityksessä todetaan, että alkuvaiheen hankesuunnittelussa oli mukana Huikon viittaama kokonaisuus, jossa yhtenä rakennushankkeena olisi sittemmin toteutettua sotekeskusta laajempi kokonaisuus, ja se olisi ylittänyt soterajoituslain mukaisen viiden miljoonan euron kokonaisarvon.

Lisäselvityksen mukaan kunta selvitti stm:ltä mahdollisen poikkeusluvan saamista uudisrakennushankkeelle, tosin ministeriö piti sen saamista epätodennäköisenä. Lisäselvityksessä todetaan, ettei tällaista hanketta kuitenkaan päätetty toteuttaa.

Käytännössä kyse oli siitä, että kunta aikoi rakentaa sotekeskuksen uudisrakennuksena ja sijoittaa siihen vastaanoton ja perhekeskuksen lisäksi vuodeosaston, nykyiseltä nimeltään sakuko-osaston. Kustannusten noustessa yli 5 miljoonaan ja kun poikkeusluvan saaminen näytti epävarmalta, kunta päättikin keväällä 2019, että uudisrakennus ei tule sisältämään vuodeosastoa, vaan vuodeosasto saneerataan Palvelukeskus Jousen tiloihin. Uudisrakennus uhkasi tulla liian kalliiksi ja ministeriölle jätetty ylityslupahakemus peruutettiin.

Toteutukseen päätyneen uudisrakennuksen oli määrä maksaa 4,99 miljoonaa, mutta muutos- ja lisätöistä johtuen se maksoi 5,15 miljoonaa. Avi ei kuitenkaan pitänyt ylitystä merkittävänä.

Sittemmin sakuko remontoitiin Jouseen, ja kolmas viime vuosien soteinvestointi, hammashoitolan ja keskuskeittiön uudet tilat, päätettiin rakentaa uudisrakennushankkeena Myllytien toiselle puolelle.

Lisäselvityksessään kunnanhallitus on sitä mieltä, ettei Huikon väite soterajoituslain kiertämisestä pidä paikkaansa. Kunta katsoo rajoituslain esitöiden sekä stm:stä saamansa ohjauksen perusteella, että vain samaan rakennushankkeeseen kuuluvat osakokonaisuudet tulee katsoa kuuluvaksi samaan kokonaisuuteen sekä niiden arvo laskea yhteen arvioitaessa viiden miljoonan euron rajan ylittymistä. Näin Willmanin ja Huikon esittämiä rajoituslakiin liittyviä väitteitä pidetään perustellusti virheellisinä.

Kunnanhallituksen mukaan kunta ei ole menetellyt rajoituslain 4. pykälän vastaisesti, vaan on toteuttanut kyseisen lain mahdollistamalla tavalla kolme ajallisesti sekä muilta ominaisuuksiltaan erillistä rakennushanketta.

Lisäksi ennen sakuko-hankkeeseen ryhtymistä on varmistettu rakennushankkeiden erillisyydestä tehdyn tulkinnan oikeellisuus stm:n erityisasiantuntija Kirsi Kaikolta. Tältä osin kunnanhallitus katsoo kunnan voineen perustellusti luottaa stm:stä saamansa ohjeistuksen oikeellisuuteen.

Jukka Huikko kertoo Joutsan Seudulle tutustuneensa asiaan luettuaan asiasta viime kevättalvena paikallislehdestä ja tutustuttuaan sen jälkeen pöytäkirjoihin. Kunnan antama vastaus oli tuolloin hänen mielestään puutteellinen.

– Lähetin asiasta 7.4. vapaamuotoisen kirjeen oikeuskanslerille. Kunnan maanantaina 5.9. antama vastaus antaa mielestäni nyt oikean kuvan päätöksenteon taustoista vuosilta 2017–2019, jotka puuttuivat edellisestä vastauksesta, hän sanoo.

– Kuten Joutsakin nyt vastauksessaan myöntää, myöhemmin toteutetut hankkeet olivat mukana alkuperäisessä suunnittelussa, josta ne rajattiin ulos. Jos tällainen toimintatapa hyväksytään, muodostuu ”Joutsan mallista” merkittävä valtakunnallinen ennakkotapaus. Pilkkominen olisi siis porsaanreikä, jolla rajoituslaki voitaisiin ihan laillisesti kiertää. Mielenkiintoista seurata miten tässä käy, hän jatkaa.

Tarja Kuikka

Lue myös:

JS 31.3.2022: Joutsan kunta joutuu selvittämään soteinvestointejaan oikeuskanslerille